Yhdysvaltain osavaltioissa on alkuvuonna 2026 käynnissä tekoälysääntelyn vyöry. Kuusi viikkoa lakikautta, ja 27 osavaltiossa on jo 78 tekoälyyn liittyvää lakiesitystä. Aiheet ulottuvat chatbottien ikärajoituksista deepfake-kieltoihin ja algoritmisesta hinnoittelusta tekoälyterapian valvontaan.
Osavaltiot eivät odota Washingtonia
Aktiivisimpia ovat Kalifornia ja Oklahoma, kumpikin yli 17 lakiesityksellä. Illinois seuraa 14:llä ja Tennessee 12:lla. Arizona puolestaan perusti parlamenttiinsa ensimmäisenä osavaltiona erillisen tekoälykomitean.
Esitysten kirjo kertoo siitä, miten laajasti tekoäly on levinnyt arkeen. Useissa osavaltioissa halutaan rajoittaa tekoälyn roolia vakuutuspäätöksissä ja hoitoonpääsyssä. Tennesseessä ehdotetaan, että tekoälyjärjestelmän kouluttaminen itsemurhan tai väkivallan kannustamiseen olisi rikos.
New Yorkin RAISE-laki
Kuvernööri Kathy Hochul allekirjoitti joulukuussa 2025 RAISE-lain (Responsible AI Safety and Education Act), joka on maan kattavimpia tekoälyturvallisuuslakeja. Se koskee kehittäjiä, joiden vuosiliikevaihto ylittää 500 miljoonaa dollaria. Heidän on julkaistava turvallisuusprotokollansa ja raportoitava kriittisistä vaaratilanteista viranomaisille 72 tunnin sisällä.
Rikkomuksista voi saada jopa miljoonan dollarin sakon, toistuvista kolme miljoonaa. New Yorkista tuli Kalifornian jälkeen toinen osavaltio, joka säätää kattavan tekoälyturvallisuuslain. Vaatimukset astuvat voimaan tammikuussa 2027.
“New York johtaa kansakuntaa asettamalla vahvan standardin tekoälyturvallisuudelle ja vaatimalla kehittäjiltä vastuullisuutta.”
Trumpin vastaveto
Hochul allekirjoitti RAISE-lain vain kahdeksan päivää sen jälkeen, kun presidentti Trump oli antanut oman tekoälyä koskevan asetuksensa. Joulukuun 11. päivänä julkaistu kehysasetus pyrkii luomaan mahdollisimman kevyen kansallisen tekoälykehyksen ja raivaamaan tieltä osavaltioiden lait, jotka hallinnon mukaan haittaavat innovointia.
Keinot ovat konkreettisia. Oikeusministeriöön perustettu työryhmä voi haastaa osavaltioiden tekoälylakeja liittovaltion tuomioistuimissa. Hallinto on myös ehdollistanut 42 miljardin dollarin laajakaistarahoituksen: osavaltiot, jotka eivät peru tiukkoja tekoälysäännöksiä, voivat jäädä ilman tukia. Lapsiin kohdistuvat turvallisuuslait ovat ainoa poikkeus.
Jännite on selvä. Osavaltiot näkevät itsensä kansalaisten suojelijoina, liittovaltio innovoinnin puolustajana.
