Uudessa dokumentissa puhetapa on toinen. Altman puhuu iteratiivisesta käyttöönotosta ja siitä, miten yhtiö ”oppii nopeasti ja korjaa kurssia”. Dokumentti viittaa myös vuoden 2019 päätökseen lykätä GPT-2:n julkista jakelua: silloinen huoli oli Altmanin mukaan ”väärin asetettu”, mutta episodista syntyi iteratiivisen käyttöönoton malli, joka on ollut OpenAI:n vakiokäytäntö siitä lähtien. Mitta-asteikko on vaihtunut universaalista versiomerkintöihin, kosmologiasta ohjelmistopäivityksiin.
Mitä jäi pois
Kolme keskeistä lupausta poistui kokonaan. Vanha perustuskirja sitoi OpenAI:n lopettamaan kilpailun ja siirtymään yhteistyöhön, jos joku turvallisuuteen keskittynyt taho pääsisi rakentamaan AGI:n ensin. Tämä lause on poissa. Toinen poistunut kohta on luottamusvelvollisuus: vanha teksti puhui ensisijaisesta vastuusta ihmiskunnalle, uudessa vastuu on jaettu hallituksille, kumppaneille ja ”ekosysteemille”. Kolmas poistunut elementti on AGI itse organisoivana päämääränä.
Tilalle on nostettu viisi periaatetta: demokratisointi, voimaannuttaminen, universaali vauraus, resilienssi ja sopeutuvuus. Sanasto on siirtynyt teknologisesta rajaongelmasta hallinnolliseen kehysmaisemaan, joka sopii yhtä hyvin pilvipalveluiden myyntiesitykseen kuin tekoälylaboratorion julistukseen.
Mitä tämä tarkoittaa Suomessa
Tavallisen ChatGPT-käyttäjän arkeen retorinen siirtymä ei näy huomenna. Mutta yritykselle, joka on rakentanut palvelunsa GPT-mallien varaan, viesti on selkeämpi: OpenAI on luopumassa sitoumuksesta hidastaa, kun riskit kasvavat. Toimitusvarmuus, joka oli aiemmin ankkuroitu eettiseen perustuskirjaan, nojaa nyt liiketoimintapäätöksiin.
EU:n tekoälyasetuksen korkeimmat riskiluokat tulevat täysimääräisesti voimaan vuonna 2027. Asetus nojaa olettamukseen, että tekoälyä rakentavat yhtiöt arvioivat ja raportoivat järjestelmiensä riskit etupainotteisesti. Kun OpenAI:n virallinen linjaus muuttuu siihen, että riskit löydetään käytössä eikä etukäteen, eurooppalainen sääntelijä joutuu pohtimaan onko itsesääntelyyn perustuva malli enää riittävä.
Ajoitus puhuu omaa kieltään
Periaatedokumenttien päivittäminen ei ole epätavallista. Outoa on tapa: julkaisu sunnuntai-iltana, ilman lehdistötilaisuutta, ilman avointa selitystä siitä, miksi yhdeksän vuotta vanha perustuskirja vaihdettiin nimenomaan nyt. Tuomari Yvonne Gonzalez Rogers odottaa kaikkia oikeudenkäynnin todisteita 21. toukokuuta mennessä. Valamiehistö on neuvoa antava, lopullisen ratkaisun tekee tuomari.
Muskin asianajajilla on ensi viikolla mahdollisuus kysyä Altmanilta itseltään, miksi numero putosi 12:sta kahteen juuri tällä viikolla. Vastauksesta riippuu, luetaanko sunnuntain päivitys insinöörityönä vai aatteellisena suunnanmuutoksena. Sen ratkaisee mahdollisesti yhdeksän tavallista yhdysvaltalaista oaklandilaisessa oikeussalissa.
