Cohere ostaa Aleph Alphan, ja Berliini siunaa kaupan
Kanadalainen Cohere ilmoitti perjantaina ostavansa saksalaisen Aleph Alphan. Yhdistyneen yhtiön arvo on noin 20 miljardia dollaria, ja sen pääkonttorit jäävät Toronto'on ja Heilbronniin. Kaupan tärkein rahoittaja on saksalainen vähittäiskauppakonserni Schwarz Group, joka johtaa Coheren E-rahoituskierrosta noin 600 miljoonan dollarin sijoituksella.
Schwarz on kaupan ehtona vaatinut, että uusi yhtiö pyörii sen oman STACKIT-pilvialustan päällä. Kyseessä ei ole pelkkä yritysjärjestely vaan poliittinen ele. Sekä Kanadan että Saksan hallitukset ovat antaneet siunauksensa, ja kaupan julkilausuma kulkee otsikolla Sovereign AI for the World.
Yhdysvaltojen ja Kiinan väliin syntyy keskiluokka
Cohere-Aleph Alpha -järjestely on osa laajempaa kuviota. Pariisilainen Mistral keräsi maaliskuussa 722 miljoonaa euroa velkarahoitusta laajentaakseen datakeskuksiaan, ja yhtiön arvostus liikkuu 14 miljardin dollarin tuntumassa. Mistral rakentaa Eurooppaan 200 megawatin kapasiteetin vuoden 2027 loppuun mennessä, ja sen ostajat ovat valtaosin eurooppalaisia hallituksia ja säänneltyjen alojen yrityksiä.
Tokion Sakana AI, israelilainen AI21 Labs, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien G42, hollantilainen Axelera AI ja saksalaiset DeepL ja Black Forest Labs lasketaan samaan kategoriaan. Fortunen analyysi kiteyttää tavoitteen yksiselitteisesti: keskikokoiset toimijat eivät yritä voittaa tekoälykilpailua vaan varmistaa, ettei niitä jätetä sen ulkopuolelle.
“Tavoite ei ole voittaa tekoälykilpailua. Tavoite on varmistaa, ettei meitä jätetä sen ulkopuolelle.”
Marinin retoriikka, Orpon laskukapasiteetti
Suomessa keskustelu eurooppalaisesta digitaalisesta suvereniteetista alkoi Sanna Marinin pääministerikaudella. Marin nosti puheissaan toistuvasti esiin sen, että Eurooppa ei voi nojata pelkästään amerikkalaisiin pilvipalveluihin tai kiinalaiseen laitteistoon. Retoriikka oli kovaa, konkretia jäi pääosin EU-pöytiin: Gaia-X, IPCEI Cloud, AI Act -valmistelu.
Petteri Orpon hallitus on rahallisesti mennyt pidemmälle. Hallitus on varannut LUMI-supertietokoneen seuraajalle, LUMI-AI:lle, 250 miljoonaa euroa kaudelle 2025–2028. Tammikuussa 2026 entisellä paperitehtaalla Kajaanissa alkoi datakeskuksen rakentaminen, ja CSC tähtää tuotantokäyttöön kevääksi 2027. Hanke on kuusiosainen konsortio, jossa Suomen rinnalla ovat Tšekki, Tanska, Viro, Norja ja Puola.
Valtiovarainministeriö on lisäksi avannut kymmenen miljoonan euron rahoitushaun, jolla viedään tekoälyagentteja ja automaatiota julkishallintoon. Pääministeri nimitti huhtikuussa viestintäneuvos Arto Tenhusen selvittämään, miten tekoälyn käyttöä voi nopeuttaa julkisissa palveluissa. Selvitys valmistuu lokakuun loppuun mennessä.
Mitä Suomella on, mitä puuttuu
Suomella on LUMI-supertietokone, sen seuraaja LUMI-AI ja Helsingissä DataCrunch, joka keräsi alkuvuodesta 55 miljoonaa euroa skaalatakseen omaa tekoälypilveään. Suomelta puuttuu se kerros, jossa raudan päällä syntyisi suomalainen perusmalli. Ranskalla on Mistral, saksalaisilla Aleph Alpha, kanadalaisilla Cohere. Suomella on laskentaa, ei mallia.



