ChatGPT tallentaa nyt tiedostosi – paitsi Euroopassa

OpenAI on lanseerannut ChatGPT:n Library-ominaisuuden, joka muuttaa tapaa, jolla tekoälychatbotin kanssa työskennellään. Aiemmin ChatGPT:hen ladatut tiedostot katosivat keskustelun päättyessä. Nyt PDF:t, taulukot, esitykset ja kuvat tallentuvat käyttäjän tilille pysyvästi.

Ominaisuus on tarjolla Plus-, Pro- ja Business-tilaajille kaikkialla maailmassa yhtä merkittävää poikkeusta lukuun ottamatta: Euroopan talousalue, Sveitsi ja Iso-Britannia jäivät ulkopuolelle. OpenAI:n mukaan palvelu laajenee näille alueille myöhemmin, mutta aikataulua yhtiö ei kerro.

Tiedostot jäävät pilveen

Library toimii keskitettynä tiedostopankkina ChatGPT:n verkkokäyttöliittymän sivupalkissa. Kaikki keskusteluissa ladatut tai tekoälyn luomat tiedostot tallentuvat sinne automaattisesti, ja käyttäjä voi viitata niihin myöhemmissä keskusteluissa ilman uudelleenlatausta. Kerralla voi liittää jopa 20 tiedostoa.

Tiedostot pysyvät tilillä, kunnes käyttäjä poistaa ne itse. Keskustelun poistaminen ei hävitä Libraryyn tallennettuja tiedostoja. OpenAI lupaa poistaa tiedostot palvelimiltaan 30 päivän kuluessa käyttäjän poistopyynnöstä. Plus-tilaajat saavat käyttöönsä 10 gigatavua tallennustilaa.

Mobiilituki on toistaiseksi rajallinen: iOS- ja Android-sovelluksissa voi selata viimeisimpiä tiedostoja ja hakea niitä, mutta varsinainen Library-näkymä toimii vain selaimessa.

GDPR:n pitkä varjo

EU-käyttäjien rajaaminen ominaisuuden ulkopuolelle ei tule yllätyksenä. OpenAI on kamppaillut eurooppalaisten tietosuojaviranomaisten kanssa jo vuosia. Italian tietosuojaviranomainen Garante määräsi yhtiölle 15 miljoonan euron sakon joulukuussa 2024 riittämättömästä oikeusperusteesta henkilötietojen käsittelylle ja puutteellisesta läpinäkyvyydestä. OpenAI valitti päätöksestä ja sai väliaikaisen lykkäyksen maaliskuussa 2025. Tutkintoja on vireillä myös Ranskassa, Espanjassa, Puolassa ja Itävallassa.

Pysyvä pilvitallennus nostaa panoksia entisestään. Kun käyttäjän tiedostot säilyvät OpenAI:n palvelimilla toistaiseksi, syntyy uusi henkilötietojen käsittelyn ulottuvuus. GDPR edellyttää, että rekisterinpitäjä perustelee tietojen säilytyksen tarpeen ja keston. Käyttäjällä on oikeus pyytää tietojensa poistamista tehokkaasti. OpenAI:n 30 päivän poistoaika herättää kysymyksen siitä, riittääkö se EU:n vaatimusten täyttämiseen.

Tilannetta mutkistaa yhdysvaltalaisen tuomioistuimen vuonna 2025 antama määräys, joka kieltää OpenAI:ta poistamasta tiettyjä lokitietoja New York Timesin oikeusjuttuun liittyen. Tämä on suorassa ristiriidassa GDPR:n tallennuksen rajoittamista koskevan periaatteen kanssa.

OpenAI on yrittänyt paikata tilannetta. Yhtiö avasi helmikuussa 2025 Enterprise- ja Edu-asiakkailleen mahdollisuuden tallentaa tietoja eurooppalaisille palvelimille. Kuluttaja-asiakkaille vastaavaa vaihtoehtoa ei ole tarjottu. Library-ominaisuuden laajentaminen EU:hun edellyttäisi todennäköisesti juuri tällaisen paikallisen tallennuksen rakentamista myös tavallisille tilaajille.

Google ja Apple ehtivät ensin

Vertailu muihin pilvitallennuspalveluihin paljastaa selvän eron. Googlen Drive ja Applen iCloud ovat toimineet EU:ssa vuosia, vaikka nekin ovat kohdanneet GDPR-haasteita. Google tarjoaa yritysasiakkailleen erillisen tietojenkäsittelysopimuksen ja mahdollisuuden valita eurooppalaisen tallennussijainnin. Apple puolestaan tarjoaa Advanced Data Protection -ominaisuuden, joka salaa tiedot päästä päähän.

OpenAI:n tilanne on monimutkaisempi. Library-tiedostot eivät ainoastaan säily palvelimella, vaan ChatGPT voi analysoida ja käsitellä niitä uusissa keskusteluissa. Raja pelkän tallennuksen ja aktiivisen tietojenkäsittelyn välillä hämärtyy, mikä tekee GDPR-arvioinnista vaikeampaa kuin perinteisessä pilvitallennuksessa.

Kahden nopeuden internet

Suomalaisille käyttäjille tilanne tarkoittaa odottelua. Library ei ole vielä saatavilla, eikä OpenAI ole antanut aikataulua sen laajentamiselle Eurooppaan. Tavoittelimme tietosuojavaltuutetun toimiston ylitarkastajaa sekä eettisen tekoälyn asiantuntija Meeri Haatajaa (Saidot) kommentoimaan ominaisuuden GDPR-vaikutuksia, mutta vastauksia ei ehditty saada ennen julkaisua.

Tapaus noudattaa tuttua kaavaa. Metan Threads viivästyi EU:ssa tietosuojasyistä, ja Applen tekoälyominaisuudet saapuivat Eurooppaan kuukausia muuta maailmaa myöhemmin. OpenAI:n strategia on julkaista uudet toiminnot ensin alueilla, joissa sääntely on kevyempää, ja mukauttaa ne eurooppalaisiin vaatimuksiin jälkikäteen.

Eurooppalaiset maksavat samoista ChatGPT-tilauksista kuin amerikkalaiset, mutta saavat vähemmän ominaisuuksia. Joka uusi viive vahvistaa vaikutelmaa digitaalisesta kahtiajaosta, jossa tietosuoja toimii sekä suojana että esteenä.