Lulu Ranne istuu maanantaina 23. marraskuuta salissa, jossa Suomi on ollut aloitteellinen jo ennen kuin kokous alkoi. Liikenne- ja viestintäministeri edustaa Suomea YK:n tekoälyturvallisuuden huippukokouksessa Barbadoksen pääkaupungissa Bridgetownissa. Paikalle tulee myös YK:n pääsihteeri António Guterres.
Kutsu oli alun perin osoitettu presidentti Alexander Stubbille. Kuten AI Suomi aiemmin kertoi, Stubb jättää kokouksen väliin, vaikka hän käynnisti syyskuussa Norjan pääministerin Jonas Gahr Støren kanssa vetoomuksen, jonka ympärille Suomen tekoälydiplomatia nyt rakentuu. Valtioneuvoston 21. marraskuuta julkaistu tiedote ei kerro syytä vaihdokselle.
“Tekoäly on hyvä renki mutta huono isäntä, joten ihmisten on johdettava muutosta.”
Kaksi maata lisää kuukaudessa
Vetoomus julkaistiin 21. syyskuuta YK:n korkean tason viikon alla. Suomen puolesta sen allekirjoittivat Stubb ja pääministeri Petteri Orpo. Lokakuun lopussa mukana oli presidentin kanslian päivitetyn tiedon mukaan 34 johtajaa 32 maasta, muun muassa Tanskasta, Virosta, Saksasta, Kanadasta ja Australiasta.
Marraskuun puoliväliin mennessä luku oli kasvanut 36 johtajaan 34 valtiosta. Listalla on myös Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Kasvu on maltillista mutta tasaista. YK:ssa on 193 jäsenvaltiota, joten valtaosa maailmasta ei ole vielä mukana.
Julkisista tiedotteista ei selviä, ovatko Yhdysvallat tai Kiina allekirjoittaneet. Niissä toimivat lähes kaikki yhtiöt, joiden mallit ovat kehittyneimpiä. Ilman niitä vetoomus jää ennen kaikkea keskikokoisten demokratioiden kannanotoksi.
Mitä vetoomus käytännössä vaatii
Vetoomuksen vaatimukset kohdistuvat kolmelle taholle. Tekoäly-yhtiöiltä se edellyttää läpinäkyviä turvallisuusprotokollia, pakollista testausta ennen käyttöönottoa sekä riippumatonta auditointia ja arviointia. Käytännössä se tarkoittaa, että ulkopuolinen arvioija pääsisi tutkimaan mallia ennen kuin se päätyy kuluttajien puhelimiin.
Hallituksia ja alueellisia järjestöjä, kuten EU:ta, pyydetään yhtenäistämään standardeja ja raportoimaan yhdessä vakavista turvallisuuspoikkeamista. Kunnianhimoisin osa koskee YK:ta: jäsenvaltioita kannustetaan perustamaan kansainvälisiä toimielimiä, jotka asettaisivat standardeja, valvoisivat niiden noudattamista ja kutsuisivat valtiot koolle, kun tekoälyn suorituskyvyssä ylittyvät tietyt rajat.
Ne rajat jäävät auki. Vetoomus ei määrittele, millä mittarilla malli muuttuisi niin kyvykkääksi, että valtioiden pitäisi kokoontua.
“Kaikkein kehittyneimpien tekoälymallien kehitys on saatava paremmin hallintaan.”
Miksi pieni maa ajaa tätä
Suomella ei ole omaa kärkimallia, eikä se pysty yksin sääntelemään kalifornialaisia tai kiinalaisia yhtiöitä. Juuri siksi kansainvälinen sääntö on pienelle maalle arvokkaampi kuin suurvallalle. Aloitteen käynnistäjänä Suomi pääsee vaikuttamaan siihen, millaisilla termeillä keskustelua käydään, ennen kuin isot maat lyövät ne lukkoon.
Ranne korostaa tiedotteessa samaa. "Niin tekoälyn tuomat mahdollisuudet kuin riskitkin ylittävät kansalliset rajat", hän sanoo. Ranne myös muistuttaa, että "Suomella on runsaasti osaamista tekoälyssä ja murrosteknologioissa." Hänellä on kokemusta vastaavista pöydistä: hän oli vuonna 2025 ensimmäinen suomalainen ministeri G20-maiden digitaaliministerien kokouksessa Kapkaupungissa.
Tavalliselle suomalaiselle vetoomus näkyy välillisesti. Jos testaus ja riippumaton auditointi vakiintuvat kansainväliseksi käytännöksi, samat vaatimukset koskevat myös malleja, joita suomalaiset käyttävät työssään, kouluissa ja julkisissa palveluissa. Suomalaisille yrityksille yhteiset standardit tarkoittaisivat, että yksi sertifiointi kelpaisi useammalla markkinalla.
Mitä Bridgetownista kannattaa seurata
Valtioneuvoston mukaan kokouksen tavoite on vahvistaa tekoälyturvallisuuden kansainvälistä yhteistyötä ja levittää tekoälyn hyötyjä laajemmin. Tiedotteesta ei selviä, onko kokouksessa tarkoitus hyväksyä julistusta tai sitovia päätöksiä, eikä sitä, onko Suomen ja Norjan vetoomus virallisesti esityslistalla. Toimituksellista arviota kokouksesta ei suomalaisissa medioissa ollut saatavilla 22.11.2026.
34
Maata mukana vetoomuksessa (lokakuun lopussa 32)
36
Allekirjoittanutta valtion- tai hallitusten johtajaa
Yleisnimitys Afrikan, Latinalaisen Amerikan, Karibian ja suuren osan Aasian kehittyville maille. Nimi ei viittaa tarkasti maantieteeseen vaan maiden taloudelliseen ja poliittiseen asemaan.
Kokouspaikan valinta kertoo jotain. Karibian pienvaltion isännöimä kokous antaa äänen maille, joilla on vähiten vaikutusvaltaa tekoäly-yhtiöihin mutta joihin teknologian seuraukset ulottuvat yhtä lailla. Jos vetoomuksen allekirjoittajien joukko kasvaa Bridgetownin jälkeen globaalin etelän suuntaan, Suomen syyskuussa avaama aloite muuttuu pohjoismaisesta kannanotosta laajemmaksi liikkeeksi. Jos ei, 34 maan lista jää kannanotoksi, jonka toteutus riippuu yhtiöiden omasta halusta.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.