Enää 2,7 % erottaa USA:n ja Kiinan tekoälyn

Huippumallit vaihtavat kärkipaikkaa

Stanfordin yliopiston HAI-instituutti julkaisi tänään yhdeksännen vuotuisen AI Index -raporttinsa. Keskeisin havainto: Kiinan ja Yhdysvaltain välinen tekoälykuilu on käytännössä kadonnut.

Maaliskuussa 2026 Anthropicin huippumalli johti suorituskykyvertailuja enää 2,7 prosentilla kiinalaista kilpailijaansa. Vuoden 2025 alusta maiden parhaat mallit ovat vaihtaneet kärkisijaa tiuhaan. Helmikuussa 2025 kiinalainen DeepSeek-R1 nousi hetkeksi vertailujen ykköseksi, eikä Yhdysvallat ole sen jälkeen saanut selvää pesäeroa.

286 miljardia vastaan 12 miljardia

Investoinneissa Yhdysvallat näyttää yhä ylivoimaiselta. Maan yksityiset tekoälyinvestoinnit nousivat 285,9 miljardiin dollariin vuonna 2025 – yli 23-kertainen määrä Kiinan 12,4 miljardiin verrattuna. Maailmanlaajuisesti yksityiset tekoälyinvestoinnit kasvoivat 344,7 miljardiin dollariin, eli 127 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Pelkkä dollarimäärä kertoo kuitenkin vain osan totuudesta. Kiinan valtion ohjausrahastoja ei lasketa yksityisiin investointeihin, joten maan todellinen panostus on huomattavasti tilastoitua suurempi. DeepSeek-R1 osoitti, että avoimella mallilla voi haastaa suljettujen laboratorioiden huippumallit murto-osalla kustannuksista. Avoimen lähdekoodin yhteisö onkin ollut Kiinan nopean nousun keskeinen tekijä.

Patentit, robotit ja julkaisut

HAI-raportti osoittaa, että Kiinan ja Yhdysvaltain vahvuudet painottuvat eri alueille. Kiina johtaa selvästi tekoälypatenttien määrässä ja tieteellisten julkaisujen volyymissa. Yhdysvallat tuottaa kuitenkin enemmän merkittäviä malleja, ja sen patentteja siteerataan keskimäärin seitsemän kertaa useammin kuin kiinalaisia.

Konkreettisimmin Kiinan johtoasema näkyy teollisuusroboteissa. Maa asensi vuonna 2024 yhteensä 295 000 teollisuusrobottia, kun Japanissa luku oli 44 500 ja Yhdysvalloissa 34 200. Fyysinen tekoäly on alue, jolla Kiina on rakentanut kiistattoman etumatkan. Etelä-Korea puolestaan nousi patenttien määrässä suhteessa väkilukuun maailman kärkeen.

Maailma omaksui tekoälyn – USA ei

Raportin yllättävimpiä havaintoja on tekoälyn arkikäytön leviäminen. Generatiivista tekoälyä käyttää säännöllisesti jo 53 prosenttia maailman väestöstä. Omaksumisvauhti ylittää PC:n, internetin ja älypuhelimen leviämisen vastaavassa vaiheessa.

Yhdysvallat sijoittuu kuitenkin vasta sijalle 24 käyttöönotossa. Vain 28,3 prosenttia amerikkalaisista käyttää generatiivista tekoälyä säännöllisesti. Aasiassa kuva on toinen: Kiinassa, Malesiassa ja Singaporessa yli 80 prosenttia väestöstä uskoo tekoälyn muuttavan arkeaan merkittävästi seuraavan viiden vuoden aikana.

Samalla tekoälyosaajien muuttovirta Yhdysvaltoihin on tyrehtynyt. Maahan muuttavien tutkijoiden määrä on pudonnut 89 prosenttia vuodesta 2017, ja pelkästään viimeisen vuoden aikana lasku oli 80 prosenttia. Yhdysvallat on perinteisesti vetänyt puoleensa maailman parhaat tutkijat, joten käänne voi heikentää maan johtoasemaa nopeasti.

Suomi pärjää kokoaan paremmin

Eurooppa jää investoinneissa kauas kärkimaista, mutta erottuu luottamuksessa ja sääntelyssä. EU-kansalaisista 53 prosenttia luottaa hallitustensa kykyyn säännellä tekoälyä, kun Yhdysvalloissa vastaava luku on 31 prosenttia ja Kiinassa 27.

Sääntely maksaa kuitenkin. Raportin mukaan keskikokoisen tekoäly-yrityksen EU-sääntelyn noudattaminen maksaa keskimäärin 1,4 miljoonaa dollaria. Singaporessa vastaava kustannus on 180 000 dollaria. Suomalaisille ja eurooppalaisille tekoäly-yrityksille tämä on konkreettinen kilpailuhaitta suhteessa aasialaisiin kilpailijoihin.

Suomi on pärjännyt kansainvälisissä tekoälyvertailuissa kokoaan paremmin. Stanfordin Global AI Vibrancy -rankingissa maa on sijoittunut viidenneksi maailmassa väkilukuun suhteutettuna. Vahvuuksia ovat tutkimus, koulutus ja Kajaanin LUMI-supertietokone, mutta yksityisissä investoinneissa Suomi jää kauas suurista toimijoista.

Yksi tehdas, koko maailman tekoäly

Raportti nostaa esiin myös rakenteellisen riskin. Koko maailman tekoälyteollisuus on riippuvainen yhdestä taiwanilaisesta siruvalmistajasta. Yli 90 prosenttia merkittävistä tekoälymalleista syntyy yksityisissä yrityksissä, ja valtaosa julkaistaan ilman koulutuskoodin avaamista.

Valtion rahoittamia supertietokoneklustereita on jo 44 maassa, Suomi mukaan lukien. Pelkkä laskentateho ei kuitenkaan riitä. Kilpailu ratkeaa sen perusteella, kuka houkuttelee osaajat ja kuka saa tekoälystä eniten irti teollisuudessa ja tutkimuksessa. Kiinan esimerkki osoittaa, ettei etumatkaa voi pitää itsestäänselvyytenä.