Tekoälyn rahasota vaaleissa: sääntelyn kannattajat niskan päällä

”Tavoitteemme on tehdä tekoälyrahasta poliittisesti myrkyllistä.” Näin kuvasi tavoitettaan Yhdysvaltain välivaalien jälkeen Charlie Blaettler, joka on tekoälyn sääntelyä ajavan Guardrails Alliance -ryhmän poliittinen johtaja. Hän puhui TechCrunchille englanniksi, ja lainaus on käännetty.

Blaettlerin leiri sai vaaleista sen, mitä halusi. Bloombergin mukaan Anthropicin tukema Public First käytti kamppailuun yli 63 miljoonaa dollaria, ja kymmenen sen tukemista 17 ehdokkaasta voitti. OpenAI-taustainen Leading the Future, jonka sotakassa on noin 100 miljoonaa dollaria, hävisi puolestaan kalleimman kisansa.

Kaksi tekoäly-yhtiötä kävi siis kilpaa myös vaalirahalla. Datakeskusten vastustus näkyi jo paikallisissa kansanäänestyksissä. Nyt kävi ilmi, että myös tekoälyn sääntely voi olla teema, jolla kongressipaikkoja voitetaan ja menetetään.

Kaksi yhtiötä, kaksi rahakirstua

Super PAC on yhdysvaltalainen poliittinen toimikunta, joka saa kerätä rajattomasti rahaa yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä. Rahalla ostetaan esimerkiksi televisiomainoksia ehdokkaan puolesta tai tätä vastaan, mutta ehdokkaan oman kampanjan kanssa toimintaa ei saa koordinoida. Suomessa vastaavaa järjestelmää ei ole.

Anthropic lahjoitti Public Firstille 20 miljoonaa dollaria helmikuussa ja toiset 20 miljoonaa heinäkuussa. Toimitusjohtaja Dario Amodei antoi lisäksi omista varoistaan miljoona dollaria. Leading the Futurea taas rahoittavat muun muassa OpenAI:n perustajiin kuuluva Greg Brockman ja sijoitusyhtiö Andreessen Horowitz.

Kiistan ydin on vallanjako liittovaltion ja osavaltioiden välillä. Leading the Future haluaa kongressin säätävän kansallisen tekoälykehyksen, joka ohittaisi osavaltioiden omat lait. Public First liittolaisineen ajaa tiukempia turvallisuusvaatimuksia eikä hyväksy osavaltioiden lakien kumoamista, ellei tilalle tule vahvaa liittovaltion sääntelyä.

Kallein kisa meni OpenAI-leiriltä

Leading the Future panosti ennen kaikkea esivaaleihin. TechCrunchin mukaan se käytti niihin 27,38 miljoonaa dollaria, josta kahdeksan miljoonaa meni New Yorkin osavaltiokokouksen jäsentä Alex Boresia vastaan. Bores hävisi kesäkuun esivaalin.

Varsinaisissa vaaleissa ryhmä menestyi heikommin. Sen verkostoon kuuluvat American Mission ja Building the Future käyttivät yhteensä 4,8 miljoonaa dollaria Etelä-Carolinan senaattorivaaliin, ja niiden ehdokas hävisi. Samoin kävi Montanassa Aaron Flintille ja Pohjois-Carolinassa Laurie Buckhoutille, joiden kummankin tukemiseen meni yli puoli miljoonaa. Demokraattisiipi Think Big sai sentään läpi Floridan Jared Moskowitzin.

Public Firstkaan ei voittanut kaikkea. Sen tukemia republikaaneja hävisi, mutta demokraattien kanssa tulokset olivat parempia. Ryhmä antoi kolme miljoonaa dollaria Kalifornian osavaltiosenaattori Scott Wieneria tukevalle toimikunnalle, ja Wiener oli TechCrunchin jutun julkaisuhetkellä johdossa.

Demokraattien vaalivoitto sotkee laskelmat

Tulosta pitää tulkita varovasti. Vaalit päättyivät demokraattien selvään voittoon, ja Transformer-uutiskirjeen päätoimittaja Shakeel Hashim arvioi puolueen saavan jopa 56 senaattoripaikkaa ja 261 edustajainhuoneen paikkaa. Kun koko vaalikartta kallistuu yhteen suuntaan, yksittäisen rahoittajan vaikutusta on vaikea erottaa muusta.

Hashim itse ei liioittele. ”Paikallisia kisoja ja kansanäänestyksiä lukuun ottamatta tekoäly ei näytä ratkaisseen ihmisten ääniä”, hän kirjoitti englanniksi. Transformerin mukaan noin 23 prosenttia äänestäjistä piti vaalitutkimuksissa tekoälyä ja datakeskuksia ratkaisevan tärkeinä kysymyksinä.

Raha ei yksin ratkaise. Elon Musk käytti Politicon mukaan 446 miljoonaa dollaria ehdokkaisiin, jotka hävisivät.

Mitä seuraavaksi Washingtonissa ja Brysselissä

Ensimmäiset seuraukset voivat näkyä jo alkuvuodesta. Hashim odottaa, että kongressi hyväksyy vuoden ensimmäisinä kuukausina tekoälylain, joka on tiukempi kuin edustajien Jay Obernolten ja Lori Trahanin FRONTIER Act -esitys.

Samalla heikkenee alan toive siitä, että liittovaltion kevyt kehys pyyhkisi pois Kalifornian ja New Yorkin kaltaisten osavaltioiden tekoälylait. Kun sääntelyä vastustava raha ei tuonut voittoja, harva uusi kongressiedustaja haluaa leimautua tekoälymiljardöörien asianajajaksi.

Suomalaiselle käyttäjälle ja yritykselle asia ei ole kaukainen. ChatGPT, Claude ja muut suositut mallit kehitetään Yhdysvalloissa, ja sikäläiset testaus- ja raportointivaatimukset vaikuttavat siihen, millaisina tuotteet tulevat Eurooppaan. Jos Washington kiristää linjaansa, EU:n tekoälyasetus ei enää näytä yksinäiseltä poikkeukselta, jota yhtiöt voivat kuvata innovaatioiden jarruksi.

EU:ssa on keskusteltu siitä, pitäisikö tekoälyasetuksen velvoitteita lykätä tai keventää kilpailukyvyn nimissä. Yhdysvaltain vaalitulos antaa keventämisen vastustajille uuden perustelun: sääntely ei ollut amerikkalaisille äänestäjille rasite vaan teema, jolla voitettiin paikkoja. Hashim tiivisti asian englanniksi näin: ”Tekoäly ei ehkä ratkaissut näitä vaaleja, mutta nämä vaalit ovat ehkä juuri ratkaisseet tekoälyn tulevaisuuden.”

Leading the Future on jo ilmoittanut jatkavansa rahankäyttöä vuoden 2028 vaaleissa. Vastapuolella asetelma on ehtinyt muuttua. Alex Bores, jonka kaatamiseen ryhmä käytti kahdeksan miljoonaa dollaria, kokoaa Politicon mukaan San Franciscoon kuusi mahdollista demokraattien presidenttiehdokasta keskustelemaan tekoälypolitiikasta.