Helsinki jättää virkoja täyttämättä – tekoäly paikkaa

Kaupunki lupaa, ettei kone päätä asukkaiden asioista. Missä raja kulkee?

Aino AikajärviAino Aikajärvi
Jaa:
Helsingin kaupungintalo joulun alla illalla valaistuna, edessä jalankulkijoita ja raitiotiekiskot kivetyllä kadulla
Kuva: Susannaanas / CC BY 4.0

Kun helsinkiläinen kysyy jatkossa kaupungilta päivähoitopaikasta tai asukaspysäköinnistä, vastaaja voi olla kone. Virkailija, joka ennen hoiti saman asian, on ehkä jäänyt eläkkeelle ilman seuraajaa.

Helsingin Sanomat kertoi lokakuun lopulla, että Helsingin kaupunki ottaa generatiivisen tekoälyn käyttöön sekä kaupunkilaisten palveluissa että hallinnollisessa työssä. Tekniikka&Talous ja Tivi uutisoivat asiasta HS:ään viitaten otsikolla, jonka mukaan kaupunki ”korvaa nyt työntekijöitä tekoälyllä”.

Vähennykset tehdään hiljaa

Irtisanomisista ei ole kyse. Uutisoinnin mukaan henkilöstöä vähennetään eläköitymisten kautta: kun virkailija jää eläkkeelle, hänen virkaansa ei välttämättä täytetä, ja osa tehtävistä siirtyy tekoälyn hoidettavaksi.

Siksi muutosta on vaikea seurata. Kenenkään ei tarvitse lähteä, joten se ei näy irtisanomisilmoituksina. Se näkyy vasta, kun tiskin takana ja puhelimessa on vähemmän ihmisiä. Naapurikaupunki Espoossa säästöjä haettiin toisin, ja kaupungin laajat yt-neuvottelut päättyivät lokakuussa erimielisinä, kertoo Juko.

Kuinka monta virkaa jää täyttämättä ja mistä palveluista, on auki. AI Suomen käytössä olleissa lähteissä vähennyksille ei esitetty lukua eikä aikataulua, eikä kaupunki ollut 7. marraskuuta mennessä julkaissut asiasta tiedotetta omilla uutissivuillaan.

Missä tekoäly jo on

Kaupungin omien tekoälysivujen mukaan tekoälyä käytetään jo chatboteissa, automaattisesti käännetyissä neuvontavideoissa sekä viestinnässä tiedon hakuun, jäsentämiseen ja sisällöntuotantoon. Työntekijä voi käyttää sitä myös etsiessään asukkaalle sopivia palveluja tai valmistautuessaan tapaamiseen. Kaupungin verkkosivujen hakukin toimii tekoälyllä.

Näistä käyttökohteista on helppo päätellä, missä ihmistyö vähenee ensin: neuvonnassa, jossa samat kysymykset toistuvat päivästä toiseen, ja hallinnon rutiineissa, kuten vastausten luonnostelussa ja asiakirjojen jäsentämisessä. Kaupunki ei ole julkisesti nimennyt, mitkä tehtävät ovat vuorossa.

“Tekoäly ei korvaa ihmistä tilanteissa, joissa asian käsittely edellyttää ihmisen tekemää päätöstä tai arviota.”

— Helsingin kaupunki, Tekoälyn käyttö Helsingissä -linjaus, hel.fi

Ristiriita piilee valmistelussa

Lause kuulostaa rauhoittavalta, mutta jättää paljon tulkinnan varaan. Samalla sivulla kaupunki linjaa, että ”kaupungin päätökset tehdään aina virkavastuulla, vaikka automaatio tai tekoäly avustaisi valmistelussa”. Päätöksen tekee siis edelleen ihminen.

Valmistelu on kuitenkin juuri sitä työtä, jota eläköityvät virkailijat ovat tehneet. Jos tekoäly kokoaa taustat, kirjoittaa vastausluonnoksen ja ehdottaa ratkaisua, ihmisen osuus voi kutistua kuittaukseksi. Periaate pysyy voimassa, vaikka työ sen ympärillä muuttuu.

Riskin kaupunki myöntää itse. ”Virhepäätelmän tai teknisen vian riski on aina olemassa”, vastuullisuussivulla todetaan. Siksi järjestelmästä vastaavan henkilön pitää pystyä seuraamaan sen toimintaa ja tarvittaessa puuttumaan siihen. Avoimeksi jää, riittääkö valvojia, kun virkoja samaan aikaan vähennetään.

Mitä kaupunki lupaa asukkaalle

Automaattisesti toimivassa palvelussa asukas voi kaupungin mukaan ”aina tarvittaessa pyytää palvelua myös ihmiseltä”. Chatbottien pitää kertoa olevansa tekoälyä, ja jos asiakaspalvelija käyttää tekoälyä asiasi hoitamiseen, hänen pitää kertoa siitä. Jokaiselle tekoälyä hyödyntävälle palvelulle nimetään vastuutaho, johon asukas voi ottaa yhteyttä.

Sanasto

Generatiivinen tekoäly
Tekoäly, joka tuottaa uutta sisältöä, kuten tekstiä, kuvia tai vastausluonnoksia, eikä vain luokittele tai etsi valmista tietoa. ChatGPT on tunnettu esimerkki.
Virkavastuu
Virkamiehen lakiin perustuva henkilökohtainen vastuu siitä, että hänen päätöksensä ja toimensa ovat lainmukaisia. Vastuuta ei voi siirtää koneelle.

Kuka vastaa, kun kone erehtyy

Asukkaalle ratkaisevia ovat kaksi kysymystä: saako ihmisen kiinni ja kuka korjaa virheen. Kaupungin linjausten mukaan ihmistä voi aina pyytää, ja virheestä vastaavat nimetty vastuutaho sekä viime kädessä päätöksen tehnyt viranhaltija.

Lupaus ihmisestä on silti vain yhtä hyvä kuin jono sen takana. Jos neuvonnassa on vähemmän väkeä, ihmisen pyytäminen voi tarkoittaa pidempää odotusta. Julkisilla sivuillaan kaupunki ei kerro, miten palvelun saatavuutta seurataan muutoksen aikana.

Liitot eivät ole vielä ottaneet kantaa

Muutos koskee suoraan kunta-alan ammattiliittoja. Ammattiliitto JHL edustaa muun muassa kaupungin toimisto- ja asiakaspalvelutehtävissä työskenteleviä, ja Juko neuvottelee kunta-alan akavalaisten puolesta.

Kumpikaan ei ollut 7. marraskuuta mennessä kommentoinut Helsingin tekoälysuunnitelmaa julkisesti omilla sivuillaan. Liittojen kommentteja ei saatu tähän juttuun, eikä kukaan kaupungin edustaja ole AI Suomen käytössä olleissa lähteissä puhunut asiasta nimellään.

Eläköitymisillä on myös hinta, joka ei näy budjetissa. Kun kokenut virkailija lähtee ilman seuraajaa, hänen mukanaan lähtee tieto siitä, miten poikkeustapaukset on ennen ratkaistu. Juuri poikkeustapauksissa tarvitaan kaupungin oman periaatteen mukaan ihmisen arviota.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Alepan ja S-marketin robotit: näin kauppakassirobotti toimii ja paljonko se maksaa
  2. 2Datakeskukset Suomessa: missä ne ovat ja kuka hyötyy
  3. 3Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero
  4. 4Näin suomalainen voi ostaa Anthropicin osaketta
  5. 5Tekoäly vie helpot työt – raskain osa jää ihmiselle

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.