Intia kerää tekoälymiljardit, joista Eurooppa vain haaveilee

Yli 30 miljardia yhdestä maasta

Microsoft ilmoitti joulukuussa 2025 sijoittavansa 17,5 miljardia dollaria Intian pilvi- ja tekoälyinfrastruktuuriin vuoteen 2029 mennessä. Kyseessä on yhtiön historian suurin investointi Aasiaan. Hyderabadiin nouseva datakeskus käynnistyy kesällä 2026 kolmella saatavuusvyöhykkeellä, ja Microsoft lupaa kouluttaa 20 miljoonaa intialaista tekoälytaitoihin vuoteen 2030 mennessä.

Google puolestaan julkisti helmikuussa 2026 vielä kunnianhimoisemman hankkeen. Yhtiön toimitusjohtaja Sundar Pichai esitteli India AI Impact Summit -tapahtumassa 15 miljardin dollarin investoinnin Visakhapatnamin kaupunkiin Andhra Pradeshin osavaltioon. Googlen ensimmäinen täyden pinon tekoälykeskus Intiassa kattaa gigawattiluokan datakeskuksen, merenalaisen valokuitukaapelin ja puhtaan energian tuotantoa.

Pelkästään nämä kaksi hanketta tuovat Intiaan yli 32 miljardia dollaria. Vertailun vuoksi: koko EU:n tekoälyinvestoinnit jäivät vuonna 2023 noin viiteen miljardiin euroon.

Kotimainen tekoäly vahvistuu

Amerikkalaisten teknologiajättien rinnalla Intian oma tekoälykenttä kasvaa vauhdilla. Bengalurulainen Sarvam AI on sulkemassa 300–350 miljoonan dollarin rahoituskierrosta, joka arvostaa yhtiön 1,5 miljardiin dollariin. Kierrosta johtaa Bessemer Venture Partners, ja mukana ovat Nvidia sekä Amazon.

Sarvam AI erottuu keskittymällä Intian 22 viralliseen kieleen. Yhtiön helmikuussa julkaisema 105 miljardin parametrin kielimalli käsittelee luontevasti hindin ja englannin sekoitusta, jota intialaiset kutsuvat "Hinglishiksi". Kyseessä on ensimmäisiä malleja, joka hallitsee tällaisen koodinvaihdon ilman erillistä käännösvaihetta. Suomalaisittain vastaava olisi malli, joka ymmärtäisi sujuvasti arkista suomen ja englannin sekakieltä.

Sarvam ei ole yksin. Ola-kyytipalvelun perustajan Bhavish Aggarwalin Krutrim saavutti yksisarvisen aseman viime vuonna. Intian tekoälykenttä kattaa yli 1 700 yritystä, ja alan pääomasijoitukset ylittävät 2,9 miljardia dollaria.

12 mallia, 38 000 GPU:ta

Intian strategia eroaa ratkaisevasti monista muista nousevista tekoälymaista: valtio ei pelkästään houkuttele ulkomaisia investointeja vaan kehittää aktiivisesti kansallista osaamista. IndiaAI Mission käynnistyi maaliskuussa 2024 runsaan 1,2 miljardin dollarin budjetilla ja valitsi yli 500 ehdotuksen joukosta 12 organisaatiota kehittämään intialaisia perusmalleja.

Hankkeiden kirjo on laaja. IIT Bombayn johtama BharatGen-konsortio rakentaa avoimen lähdekoodin monikielistä mallia, jonka parametrimäärä yltää biljoonaan. Gnani AI kehittää 14 miljardin parametrin puheentunnistusta ja Intellihealth keskittyy neurologiseen seulontaan 20 miljardin parametrin mallilla. Kansallinen laskentakapasiteetti on nostettu 38 000 GPU:hun.

BharatGen keräsi selvästi suurimman rahoituksen: lähes 1 060 croren eli noin 125 miljoonan dollarin potin, mikä on nelinkertainen summa seuraavaksi eniten rahoitettuun hankkeeseen verrattuna. Hallituksen tavoite on vielä suurempi: yli 200 miljardia dollaria tekoälyinvestointeja vuoteen 2028 mennessä.

Eurooppa sääntelee, Intia rakentaa

Intian nousu korostuu Euroopan tilanteeseen verrattuna. EU:n tekoälyasetus astui täyteen voimaan vuonna 2026, ja se on maailman kattavin tekoälylaki. Samaan aikaan EU:n osuus maailman tekoälyinvestoinneista jää alle kymmeneen prosenttiin. Yhdysvallat investoi alaan neljästä kymmeneen kertaa enemmän.

Miksi Intia onnistuu houkuttelemaan investointeja, joista Eurooppa jää paitsi? Intia tarjoaa 1,4 miljardin ihmisen sisämarkkinan, laajan englanninkielisen osaajapohjan ja hallituksen, joka rakentaa infrastruktuuria sääntelyn sijaan. Maa kattaa 16 prosenttia maailman tekoälyosaajista ja tuottaa lähes viidenneksen kaikista GitHub:n tekoälyprojekteista. Euroopasta puolestaan valuu osaajia: kolme neljästä eurooppalaisesta tekoälyn jatko-opiskelijasta jää Yhdysvaltoihin vähintään viideksi vuodeksi.

Intia käyttää myös diasporaansa voimavarana. Piilaakson intialaisjohtajat, Pichai etunenässä, toimivat sillanrakentajina kotimaan ja teknologiakeskusten välillä. Helsingin yliopiston emeritusprofessori Mika Pantzar on tutkinut teknologian omaksumista vuosikymmeniä ja todennut, että pelkkä innovaatio ei riitä ilman rakenteita ja kulttuurista valmiutta. Intia näyttää rakentavan molempia samanaikaisesti.

Suomalaisille yrityksille Intian nousu tarkoittaa uutta kilpailuasetelmaa. Maan tekoälymarkkinat kasvavat nopeammin kuin Euroopan, ja monikieliset mallit voivat pian kilpailla globaalisti. Intia ei enää kilpaile pelkästään edullisella työvoimalla vaan rakentaa järjestelmällisesti infrastruktuuria 1,4 miljardille ihmiselle 22 kielellä. Euroopan on päätettävä, haluaako se olla tekoälyn sääntelijä vai myös rakentaja.