Noin joka viides 65–80-vuotias suomalainen hakee tietoa tekoälyllä joka päivä. Lähes puolet samasta ikäryhmästä ei käytä sitä käytännössä ollenkaan: 45 prosenttia kertoo käyttävänsä tekoälyä harvemmin kuin kerran kuussa tai ei lainkaan.
Luvut ovat Samsungin kyselystä, josta Iltalehti kertoi. Kolme prosenttia vastaajista käyttää tekoälyä useita kertoja päivässä. Loput sijoittuvat ääripäiden väliin ja käyttävät sitä kuukausittain tai viikoittain.
Kyselyn otoskokoa, toteuttajaa ja keruuajankohtaa AI Suomi ei pystynyt tarkistamaan ennen julkaisua, joten lukuja kannattaa pitää suuntaa antavina. Käytössämme ei myöskään ollut kyselyn tekijöiden tai vastaajien suoria kommentteja.
Tiedonhaku on ylivoimaisesti yleisin käyttötapa
Samsungin kysely mittasi nimenomaan tiedonhakua. Se osuu yhteen sen kanssa, mitä Tilastokeskus on havainnut koko väestöstä: kysymysten esittäminen on selvästi yleisin syy avata tekoälysovellus.
Tilastokeskuksen tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimuksen mukaan 33 prosenttia 16–89-vuotiaista oli vuonna 2025 hakenut tietoa generatiivisella tekoälyllä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Vuotta aiemmin osuus oli 14 prosenttia. Tekstin tuottamiseen tai parantamiseen tekoälyä oli käyttänyt 25 prosenttia, kuvien ja videoiden tekoon 11 prosenttia ja koodaamiseen 6 prosenttia.
Kuvat, videot ja koodi kuuluvat lähinnä opiskelijoiden ja työikäisten arkeen. Eläkeikäiselle tekoäly on ennen muuta keskusteleva hakukone, jolle voi kirjoittaa kysymyksen omin sanoin ja saada vastauksen ilman linkkilistaa.
Ikä erottaa käyttäjät
Tilastokeskuksen mukaan generatiivista tekoälyä oli vuonna 2025 käyttänyt 41 prosenttia 16–89-vuotiaista. Vuotta aiemmin osuus oli 23 prosenttia. Nuorimmissa ikäryhmissä käyttäjiä on jo selvä enemmistö: 16–24-vuotiaista 67 prosenttia ja 25–34-vuotiaista 65 prosenttia.
Vanhemmissa ikäryhmissä käyttö on Tilastokeskuksen mukaan harvinaisempaa. Tarkkaa lukua 65–74- tai 75–89-vuotiaille julkaisu ei tiivistelmässään anna, joten sitä ei esitetä tässäkään.
Mittarit eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Tilastokeskus kysyy, onko tekoälyä käytetty kolmen kuukauden aikana, Samsungin kysely taas käytön tiheyttä. Silti ne kertovat samaa. Ikääntyneiden joukossa on jo aktiivinen käyttäjäryhmä, mutta lähes puolet pysyy kokonaan sivussa.
Hakukone pitää pintansa
Tekoäly ei ole syrjäyttänyt vanhaa tapaa etsiä tietoa. Tivin kyselyn mukaan suomalaiset luottavat edelleen ennen kaikkea perinteisiin hakukoneisiin. Tämä sopii yhteen Samsungin lukujen kanssa, sillä päivittäinen tekoälyn käyttäjä on yhä vähemmistö myös eläkeikäisten joukossa.
Varovaisuus on ymmärrettävää. Hakukone näyttää, mistä tieto on peräisin. Tekoälyn vastaus voi kuulostaa varmalta ja olla silti väärä, eikä sitä huomaa, ellei lähdettä tarkista.
Näin tarkistat tekoälyn vastauksen
Pyydä tekoälyä kertomaan, mihin lähteisiin vastaus perustuu, ja avaa lähteet itse. Kun asia koskee terveyttä, lääkitystä tai rahaa, tarkista tieto viranomaisen sivulta, esimerkiksi Kelan tai Omakannan palvelusta, tai kysy apteekista.
