Kanne vie vertauksen vielä pidemmälle. Siinä Bravea verrataan murtovarkaaseen, joka anastaa julkaisijoiden sisällön, ja tekoälyalan kätkijään (engl. ”AI ’fence’”), joka myy varastetun tavaran eteenpäin. Kanne kohdistuu myös siihen, että Brave estää julkaisijoiden mainokset mutta myy samalla omiaan.
Times vaatii kieltoa ja vahingonkorvauksia. Summaa TechCrunchin jutussa ei mainita, eikä siinä lainata yhtään nimeltä mainittua Timesin edustajaa.
Väitteitä ei ole vielä käsitelty oikeudessa. Braven kantaa ei ollut saatavilla tätä juttua kirjoitettaessa: yhtiö ei vastannut heti TechCrunchin kommenttipyyntöön, eikä sen blogissa ollut tiistaina mainintaa kanteesta.
Esto toimii vain, jos robotti esittäytyy
Kuten AI Suomi kertoi viime viikolla, Google, Microsoft, Anthropic ja OpenAI ovat sitoutuneet tukemaan robots.txt-tiedoston yhteistä riviä, jolla sivuston omistaja voi kieltää sisältönsä käytön tekoälyn koulutukseen. Sellainen kielto toimii kuitenkin vain, jos robotti kertoo, kuka se on, ja noudattaa sääntöjä. Kanteen ydinväite on, että Braven robotti ei kertonut.
Asetelmassa on oma kiemuransa. Anthropic, jonka työntekijä ehdotti yhteistä estoriviä internetin standardointielin IETF:lle, on myös yksi kanteessa nimetyistä Braven asiakkaista. Jos väitteet pitävät, julkaisijan kielto ei olisi koskenut aineistoa, jonka tekoäly-yhtiö sai välikäden kautta.
Mitä tämä tarkoittaa käyttäjälle ja suomalaisille medioille
Braven käyttäjälle kanne ei muuta heti mitään. Selain toimii entiseen tapaan, eikä kanne kohdistu käyttäjiin. Jos Times kuitenkin voittaa ja tuomioistuin määrää kiellon, maksumuurin ohittava toiminto ja mainosten esto uutissivuilla voivat joutua muutettaviksi. Juuri niillä ominaisuuksilla Brave on hankkinut käyttäjänsä.
Suomalaiset uutistalot elävät samoista kahdesta tulovirrasta kuin Times: tilauksista ja mainoksista. Jos maksumuurin takainen juttu päätyy tekoälyn vastaukseen hakurajapinnan kautta, julkaisija menettää molemmat, eikä lukija välttämättä koskaan käy lehden sivulla.
EU:ssa lähtökohta on toinen. Tekijänoikeusdirektiivi antaa oikeudenhaltijalle mahdollisuuden kieltää tekstin- ja tiedonlouhinta koneluettavasti, mutta sekin edellyttää, että louhija tunnistetaan. Amerikkalainen tuomio ei sido suomalaisia tuomioistuimia. Se voi silti vaikuttaa siihen, millä ehdoin tekoäly-yhtiöt ostavat verkkodataa kaikkialla.
Välikäsi oikeuden eteen
Times on aiemmin haastanut OpenAI:n ja Perplexityn vastaavin perustein. Uudella kanteella on silti eri kohde: se ei tähtää malliin vaan välikäteen, joka toimittaa malleille verkon sisältöä. Vuonna 2015 perustettu Brave on yksityisten markkinoiden seurantapalveluiden mukaan kerännyt noin 250 miljoonaa dollaria rahoitusta.
Jos kanne etenee todisteluun asti, Brave voi joutua kertomaan, mitä sisältöä se on toimittanut kullekin viidestä yhtiöstä. Silloin julkisuuteen tulisi ensimmäistä kertaa tarkka kuva siitä, mistä suosittujen tekoälypalveluiden vastaukset hakevat tietonsa.
