Dhruv Mehrotra ei tarvinnut vuotajaa. Wiredin toimittaja avasi kasvojentunnistusyhtiö Clearview AI:n kirjautumissivun ja katsoi tiedostoja, jotka sivu lähettää jokaisen vierailijan selaimeen jo ennen sisäänkirjautumista. Niissä oli tuhansia rivejä tekstiä: käyttöliittymän ohjeita, varoituksia ja kuvauksia ominaisuuksista. Ne kuuluivat työkalulle, jota yhtiö ei ole koskaan julkistanut.
Työkalun nimi on InquiryIQ, ja se jatkaa siitä mihin kasvohaku loppuu. Kun Clearview'n järjestelmä on löytänyt osuman yhtiön 60–70 miljardin kasvokuvan tietokannasta, InquiryIQ lähtee tekoälymallien avulla selaamaan verkkosivuja, analysoimaan kuvia ja rakentamaan tuloksista ehdokasverkoston, jota koodissa kutsutaan nimellä Candidate Graph.
Verkostoon kertyy mahdollisia henkilöllisyyksiä, aliaksia, osoitteita, puhelinnumeroita, työnantajia, some-tilejä, pidätyshistoriaa ja lähipiirin nimiä. Yksi työkalun käyttämistä malleista on xAI:n Grok. Aiemmin tämä oli etsivän käsityötä. Nyt sen tekee agentti.
“Yksikään viranomaiskäyttäjä ei ole koskaan käyttänyt sitä, piste.”
Kenttä, jota yhtiö ei selittänyt
Kyler kuvaa InquiryIQ:ta prototyypiksi, jota ei ole koskaan tarjottu eikä toimitettu asiakkaille. Hänen mukaansa työkalu vain automatisoi hakuja, joita tutkijat tekevät jo nyt käsin, ja ihminen tarkistaa lopputuloksen. ”Analyytikon tehtävä on arvioida, mikä on totta ja mikä ei, mikä on kohinaa ja mikä todellisuutta”, hän sanoi Wiredille.
Käyttöliittymän omassa tekstissä on kohta, jota kiistely ei koske. Siinä kerrotaan, että iän, sukupuolen ja etnisen taustan syöttäminen auttaa järjestelmää tekemään haun aikana ”älykkäämpiä päätöksiä”. Wiredin mukaan Clearview ei suostunut selittämään, miten nämä syötteet vaikuttavat tuloksiin.
Oikeusturvan kannalta ero on iso. Etninen tausta hakuparametrina tarkoittaa, että kone rajaa ehdokkaita ominaisuudella, joka on Euroopassa erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvaa, erikseen suojattua tietoa. Jos profiili on väärä mutta näyttää uskottavalta, sen varassa tehdään kiinniottoja.
Yhdysvaltalaisen puolustusasianajajien järjestön NACDL:n Michael Price muotoili asian Wiredille näin: ”Hallusinaatioherkkään chatbotiin ei luotettaisi tiedonantajana missään muussa tavanomaisessa tilanteessa.”
“Nykyiset yksityisyydensuojan takeet rakennettiin maailmaan, jossa oletettiin tietty määrä kitkaa siinä, miten hallitukset pystyvät keräämään tietoa ihmisistä.”
Suomessa tämä ei ole teoreettinen kysymys
Keskusrikospoliisi testasi Clearview AI:ta alkuvuonna 2020 lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvien uhrien tunnistamisessa. Rekisterinpitäjä eli Poliisihallitus ei tiennyt testeistä, ja asia tuli ilmi vasta yhdysvaltalaisen median kautta. Tietosuojavaltuutettu antoi poliisille huomautuksen henkilötietojen lainvastaisesta käsittelystä syyskuussa 2021.
Euroopassa Clearview on saanut sakkoja Ranskasta, Italiasta, Kreikasta ja Alankomaista, yhteensä noin sadan miljoonan euron edestä. Alankomaiden tietosuojaviranomaisen 30,5 miljoonan euron sakko syyskuulta 2024 oli lokakuussa 2025 julkaistun selvityksen mukaan yhä maksamatta, ja sen päälle oli kertynyt 5,1 miljoonaa euroa uhkasakkoja. Yhtiön kanta on, ettei sillä ole toimipaikkaa EU:ssa eikä päätöksiä siksi voi panna täytäntöön.
Lokakuussa 2025 kansalaisjärjestö noyb teki Itävallassa rikosilmoituksen Clearview'sta ja sen johtajista. Tavoitteena on henkilökohtainen rikosvastuu, koska sakot eivät ole purreet. Tavallisen suomalaisen kannalta ketju on lyhyt: julkinen valokuva päätyy tietokantaan, tietokanta myydään viranomaisille, ja yksi osuma tuottaa nyt valmiin profiilin, jossa on osoite, työnantaja ja lähipiiri.
Mitä lähteistä ei selviä
Milloin InquiryIQ rakennettiin ja kuinka kauan sitä on testattu, ei selviä julkaistuista lähteistä. Sama koskee sitä, onko Grok yhä käytössä vai testattiinko mallia kertaalleen. xAI:n kommenttia Wiredin jutussa ei ole.
Tieto työkalun olemassaolosta perustuu Wiredin omaan löytöön Clearview'n julkisista tiedostoista, ja yhtiön toimitusjohtaja on vahvistanut sen. Väite siitä, ettei yksikään viranomainen ole käyttänyt työkalua, on yhden osapuolen kertoma eikä sitä ole riippumattomasti vahvistettu.
60–70 mrd
Kasvokuvaa Clearview'n tietokannassa yhtiön oman ilmoituksen mukaan
90,5 milj. €
Sakkoja yhteensä neljästä EU-maasta: Italia, Ranska, Kreikka ja Alankomaat
30,5 milj. €
Siitä Alankomaiden osuus, jota yhtiö ei ole maksanut
2021
KRP sai huomautuksen Clearview'n käytöstä Suomessa
Tekoälyohjelma, joka ei vain vastaa kysymykseen vaan tekee itsenäisesti työvaiheita peräkkäin: hakee tietoa verkosta, lukee löytämänsä ja päättää mitä tekee seuraavaksi.
Hallusinaatio
Tekoälyn tuottama väite, joka kuulostaa uskottavalta mutta on keksitty. Malli ei erota omaa arvaustaan varmasta tiedosta, joten virhe näyttää yhtä vakuuttavalta kuin oikea vastaus.
Andrew Guthrie Ferguson, George Washingtonin yliopiston oikeustieteen professori, kutsuu ilmiötä digitaaliseksi penkomiseksi. Hän näkee siinä yhden odottamattoman puolen: kone jättää jäljen. Etsivän päässä tehtyä päättelyä ei voi jälkikäteen tarkastaa, mutta agentin hakuhistoria on periaatteessa dokumentti, jota puolustus voi vaatia oikeudenkäyntiin.
Ferguson ei silti odota, että niin kävisi. ”Olen kyynikko, koska olen nähnyt tämän tapahtuvan joka ainoa kerta. Taas uusi teknologia, sama pelikirja”, hän sanoi Wiredille. Alkukielellä: ”It's another new technology, the same playbook.”
Uutuusarvoltaan kiinnostavin yksityiskohta ei liity tekoälyyn ollenkaan. Yhtiö, joka myy henkilöllisyyksien selvittämistä viranomaisille, jätti julkaisemattoman tuotteensa käyttöliittymätekstit sivulle, jonka kuka tahansa voi ladata selaimeensa. Ensi vuonna Euroopassa keskustellaan siitä, saako poliisi käyttää tällaista työkalua. Tänä syksynä riittää kysymys, osaako sen tekijä pitää omat tiedostonsa kurissa.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
