Kokkolan Koivuhaan koulun rehtori Jyrki Mikkonen kuuli ilmiöstä ensin vanhemmilta. Huoltajat olivat nähneet somessa julkaisuja, joiden mukaan kissa-asuinen hahmo olisi ilmestymässä heidän asuinalueelleen.
”Huoltajien viestien mukaan asia huolestuttaa lapsia”, Mikkonen kertoi Ylelle.
Kyse on TikTokissa levinneestä Cat in the Hat -ilmiöstä. Videoilla Dr. Seussin vuonna 1957 julkaistun lastenkirjan hahmoa muistuttava, kissaksi pukeutunut olento esitetään uhkaavana, ja usein videoon on liitetty väite siitä, että hahmo liikkuu jollakin tietyllä paikkakunnalla.
Ilmiö on näkynyt Kokkolan lisäksi Oulussa. Oulun poliisi kertoi alkuviikosta saaneensa asiasta yhteydenottoja. Etsinnöistä huolimatta poliisi ei ole tavoittanut yhtään kissapukuun pukeutunutta ihmistä.
“Kyse on nimenomaan tekoälyllä tehdyillä videoilla tapahtuvasta uhkailusta, ei aidoista vaaratilanteista.”
Miksi pelottava video päätyy lapsen ruudulle
Someturva auttaa somessa häirintää kohdanneita ihmisiä. Yhtiön Kaisa Rissanen selittää videoiden leviämistä alustojen toimintalogiikalla. ”Sosiaalisen median algoritmit suosivat vahvoja tunteita herättävää sisältöä, jolloin pelotteluvideot saavat helposti paljon näyttökertoja”, hän sanoi Ylelle.
Käytännössä TikTokin suosittelusyöte seuraa, mihin katsoja pysähtyy, mitä hän kommentoi ja mitä hän jakaa. Pelko pysäyttää. Algoritmi ei erota kauhistunutta katsojaa innostuneesta, joten se näyttää samaa sisältöä yhä useammalle. Myös hyvää tarkoittavat varoitukset, kuten ”varokaa, hahmo on nähty meidän koululla”, levittävät ilmiötä eteenpäin.
Tekoäly tekee tällaisen sisällön tuottamisesta halpaa ja nopeaa. Nykyiset videogeneraattorit tekevät lyhyen, aidon näköisen pätkän pelkästä tekstikuvauksesta, eikä tekijän tarvitse ommella pukua tai lähteä kadulle. Sama hahmo voidaan sijoittaa minkä tahansa kaupungin maisemaan, ja paikallinen kytkös tekee videosta katsojalle uskottavamman. Yksi tili voi julkaista lukuisia muunnelmia ja jatkaa sitä, joka lähtee leviämään.
Ilmiö ei ole uusi, vaikka työkalut ovat. Rissasen mukaan kaava on sama kuin noin kymmenen vuotta sitten, kun klovneiksi pukeutuneet ihmiset pelottivat lapsia ympäri maailmaa. Ruotsissa tehdyt selvitykset ovat hänen mukaansa osoittaneet, että Cat in the Hat -videoiden taustalla on harvoin aitoa uhkaa.
TikTokin kommenttia ilmiöön ei ole Ylen jutussa.
Näin asiasta puhutaan lapsen kanssa
Vaikka video on keksitty, lapsen pelko on todellinen. ”Se kannattaa ottaa vakavasti”, Rissanen sanoo. Pelon vähättely voi saada lapsen vaikenemaan, ja silloin aikuinen ei enää tiedä, mitä lapsi ruudulla näkee.
Rissasen tärkein neuvo koskee turvallisuuden tunnetta. ”Lapselle kannattaa kertoa, että aikuiset pitävät tilanteen hallinnassa, eikä mitään pahaa tule tapahtumaan.”
Keskustelun voi aloittaa kysymällä, mitä lapsi on nähnyt ja mistä hän on kuullut asiasta. Sen jälkeen kannattaa kertoa rauhallisesti, että videot eivät todennäköisesti ole totta ja että ne on tehty tietokoneella. Rissanen muistuttaa, ettei videoita pidä jakaa eteenpäin. Häiritsevän sisällön voi ilmiantaa suoraan somealustalla, ja sen voi tehdä yhdessä lapsen kanssa. Lapselle se on konkreettinen tapa tehdä jotain pelottavalle asialle.
Asia koskee muitakin kuin niitä perheitä, joiden lapsi on jo nähnyt videon. Pihoilla ja välitunneilla tarina kulkee ilman puhelintakin, ja moni lapsi kuulee hahmosta ensin kaverilta. Siksi asiasta kannattaa kysyä myös silloin, kun omalla lapsella ei ole TikTok-tiliä.
Mistä tekoälyllä tehdyn videon tunnistaa
Tekoälyvideo on usein vain muutaman sekunnin mittainen pätkä. Liikkeet voivat liukua oudosti, ja kädet, sormet tai kasvot vääristyvät hetkeksi. Taustan kyltit ja tekstit ovat usein sotkua, eivätkä valot ja varjot aina täsmää. Joskus kuvan kulmassa näkyy generaattorin vesileima.
Tunnusmerkit vähenevät työkalujen kehittyessä, joten paras testi on kysyä, kuka videon julkaisi. Jos vaarallisesta hahmosta ei kerro poliisi eikä yksikään uutismedia, kyse on lähes varmasti somesisällöstä.
Koulu välttää paniikkia
Koivuhaan koululla on valmis toimintatapa lapsia huolestuttaville someilmiöille. Opettajat keskustelevat asiasta keskenään, ja koko henkilökunta kuraattoria ja terveydenhoitajaa myöten pysyy valppaana. Jos ilmiö nousee esiin oppilaiden keskuudessa, Mikkosen mukaan ”annetaan keskusteluapua ja ohjataan lapsia eteenpäin”.
Ennakkoon rehtori ei halua asiasta suurta numeroa. ”Jos lähdetään viemään asiaa eteenpäin isolla voimalla ennakkoon, se voi nostattaa enemmän paniikkia kuin tarjota apua.”
Rissanen puolestaan neuvoo kouluja kertomaan ilmiöstä huoltajille, jos se leviää oppilaiden keskuudessa, jotta asiaa voidaan käsitellä myös kotona. Mikkonen muistuttaa vanhempien omasta vastuusta: ”Somealustoilla on syystä ikärajoitukset, ja huoltajien velvollisuus on pitää niistä kiinni.” TikTokin käyttöehtojen mukaan palvelun ikäraja on 13 vuotta.
Seuraava hahmo on jo tulossa
Kissahahmo todennäköisesti unohtuu muutamassa viikossa, kuten klovnitkin aikanaan. Tekoälytyökalut kuitenkin jäävät, ja seuraavan pelotteluvideon voi tehdä kuka tahansa yhdessä illassa. Rissasen mielestä tapaus on ”hyvä herätys siihen, että näitä aiheita pitää käsitellä laajemminkin”.
Koulut ovat jo muuttamassa opetusta. Mikkosen mukaan käynnissä olevassa opetussuunnitelmauudistuksessa digitaalisuudesta tehdään oma kokonaisuutensa ja osa oppiaineita vuoteen 2028 mennessä. Medialukutaidon opettaminen kuuluu koululle, mutta rehtorin mukaan kodin rooli on ratkaiseva. Lapsi, joka on kerran kotona yhdessä aikuisen kanssa selvittänyt, kuka videon teki ja miksi, osaa kysyä samaa myös seuraavalla kerralla.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
