Microsoftin presidentti Brad Smith toi varoitusviestin New Delhin AI Impact Summitiin: amerikkalaisten teknologiayhtiöiden pitäisi "huolestua edes hieman" siitä, miten Kiinan valtio tukee tekoäly-yhtiöitään.
Smithin vertaus ei ollut sattumanvarainen. Vuonna 1996 Kiinan hallitus päätti tukea kotimaisia televiestintäyrityksiä ja rajoittaa ulkomaisten pääsyä markkinoille. Huaweille ja ZTE:lle kanavoitiin suoria tukia, edullisia lainoja ja verokannustimia. Valtion pankit tarjosivat Huawein asiakkaille rahoitusta ehdoilla, joihin kaupalliset pankit eivät pystyneet.
Seuraukset tuntuivat ympäri maailmaa. Huawei alitti brittiläisen Marconin tarjouksen British Telecomin 17 miljardin dollarin kuituverkkohankkeessa 40 prosentilla – miljardilla dollarilla. Vuotta myöhemmin Marconi kaatui. Kanadalainen Nortel meni konkurssiin 2009. Yhdysvaltalainen Lucent katosi kartalta. Eurooppalaisista Ericsson ja Nokia selviytyivät, mutta joutuivat puolustuskannalle.
“Tuet olivat se perustavanlaatuinen keino, jolla Kiina onnistui hajottamaan televiestintämarkkinan.”
Miljarditukia ja laskentavouchereita
Smithin varoituksella on konkreettinen pohja. Kiinan kansallinen investointirahasto on jakanut jo kolme miljardia dollaria tekoälyhankkeisiin, ja vähintään 17 maakuntaa on luvannut laskentavouchereita tekoäly-yrityksille – jopa 300 000 dollaria per yhtiö.
DeepSeek kuvaa kaavan toimivuutta. Zhejiangin maakunnan viranomaiset nimesivät sen "kansalliseksi huipputeknologiayritykseksi" jo vuoden 2023 lopussa, mikä toi mukanaan veroetuja, suoria tukia ja tutkimusrahoitusta. Peking on investoinut yli kuusi miljardia dollaria laskentakeskuksiin maan länsiosiin.
Tuen kokonaismittakaava hätkähdyttää: Kiinan valtion tukipaketti yksityiselle teknologiasektorille on arvoltaan biljoona juania eli noin 127 miljardia euroa. Samalla Peking painostaa tekoäly-yhtiöitä siirtymään kotimaisiin siruihin, kuten Huawein Ascend-sarjaan, jotta riippuvuus Nvidian ja AMD:n teknologiasta vähenisi.
Euroopan ja Suomen asema
EU on reagoinut kilpailuun InvestAI-ohjelmalla, joka pyrkii mobilisoimaan 200 miljardia euroa investointeja tekoälyyn. Summasta 50 miljardia tulee unionilta ja loput yksityisiltä sijoittajilta. Ranskalainen Mistral on eurooppalaisten tekoäly-yhtiöiden keulakuva: se on kerännyt lähes 2,8 miljardia euroa rahoitusta ja rakentaa 1,2 miljardin euron datakeskuksia Ruotsiin.
Suomi pärjää kokoaan paremmin. Maa nousi OECD:n arvioinnissa kärkeen koordinoidussa tekoälystrategiassa. FCAI-keskuksella on 250 miljoonan euron rahoitus vuoteen 2026 asti, ja LUMI-supertietokone on tuottanut suurimman suomenkielisen kielimallin.
Smithin varoituksessa piilee opetus eurooppalaisille. Telecom-markkinoilla Ericsson ja Nokia selviytyivät, mutta kymmenet pienemmät toimijat katosivat. Tekoälyssä EU:n hajanaiset markkinat ja tiukka sääntely voivat hidastaa eurooppalaisten kykyä vastata valtiontukien voimin eteneviin kiinalaisiin kilpailijoihin.
Huawei-kaavasta tekoälyyn
1996
Kiinan telecomi-päätös
Hallitus päättää tukea Huaweita ja ZTE:tä suorin tuin, edullisin lainoin ja verokannustimin.
2005
Huawei alittaa BT-tarjouskilpailun
Huawei tarjoaa British Telecomin 17 miljardin dollarin hankkeeseen miljardilla dollarilla vähemmän kuin Marconi.
2006–2009
Länsiyhtiöt kaatuvat
Marconi romahtaa 2006, Nortel menee konkurssiin 2009, Lucent katoaa kartalta.
2023
DeepSeek nimetään kansalliseksi huippuyritykseksi
Zhejiangin maakunta myöntää DeepSeekille veroetuja, suoria tukia ja tutkimusrahoitusta.
2025
Biljoona juania teknologiasektorille
Kiinan valtion tukipaketti nousee 127 miljardiin euroon. 17 maakuntaa jakaa laskentavouchereita.
2026
Brad Smith varoittaa
Microsoftin presidentti rinnastaa Kiinan tekoälytuen Huawei-kaavaan New Delhin huippukokouksessa.
Raha ei ratkaise kaikkea
Smithin Huawei-vertaus ei ole täydellinen. Telecom-markkinoilla fyysisen verkkoinfran saattoi korvata halvemmalla. Tekoälyssä kilpailuetu syntyy mallien laadusta, datasta ja kehittäjäekosysteemistä – asioista, joita pelkkä raha ei suoraan osta. DeepSeekin menestys osoittaa silti, että valtiontuki yhdistettynä osaavaan insinöörityöhön tuottaa tuloksia nopeasti.
USA:n ja Kiinan tekoälykilpailu kiristyy, ja Eurooppa uhkaa jäädä sivustakatsojaksi. Suomelle tilanne on kaksipiippuinen: LUMI:n ja FCAI:n kaltaiset panostukset osoittavat, että pienikin maa voi olla merkittävä tekoälytoimija, mutta globaalissa tukikilpailussa 250 miljoonan euron budjetilla ei taistella samassa sarjassa 127 miljardin euron paketin kanssa.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
