Kymmenen EU-maata torjui Saksan – Suomi vaikenee

Saksan yritys irrottaa teollisuuden AI-tuotteet EU:n tekoälyasetuksesta törmäsi keskiviikkona rintamaan. Itävalta, Tanska, Alankomaat, Espanja, Kreikka, Portugali, Romania, Latvia, Slovakia ja Slovenia ilmoittivat EU-suurlähettiläiden kokouksessa 22.4., että Saksan ja parlamentin yhteisehdotus johtaisi heidän mukaansa "purkusääntelyyn, ei yksinkertaistamiseen". Suomi ei allekirjoittanut kannanottoa mutta ei ole myöskään asettunut Saksan taakse.

Mitä Saksa haluaa – ja miksi juuri nyt

Berliinin esitys on yksinkertainen. Koneet, lääkintälaitteet, lelut ja muut teollisuuden AI-pohjaiset tuotteet siirtyisivät AI Actin horisontaalisesta kehyksestä olemassa oleviin alakohtaisiin direktiiveihin, kuten uuteen koneasetukseen. Liittokansleri Friedrich Merz ja digiministeri Karsten Wildberger perustelivat linjaa Hannover Messen viikolla, ja Siemens sekä Bosch ovat ajaneet muutosta avoimesti. Perustelu on "kaksinkertaisen sääntelyn" poistaminen: sama tuote ei olisi kahden lainsäädäntökokonaisuuden alla.

Aikataulu selittää kiireen. AI Actin korkean riskin järjestelmiä koskevat velvoitteet tulevat sovellettaviksi 2. elokuuta 2026. Jos siirto halutaan toteuttaa ennen tätä takarajaa, parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluiden pitäisi valmistua kevään aikana. Seuraava kolmikantakokous on 29.4.

Vastustajien rintama: koneasetus ei riitä

Kymmenen maan kirjeen ydin on se, että teollisuuden alakohtaiset direktiivit kattavat teknisen turvallisuuden mutta eivät algoritmin läpinäkyvyyttä, vinoumia tai ihmisen valvontaa. Saksalaisen vihreän mepin Sergey Lagodinskyn mukaan Saksan kanta on neuvostotasolla "yksinäinen". Kymmenen maan allekirjoitus riittää blokkaamaan määräenemmistön, mikä pakottaa kompromissiin.

Lopullinen muoto näyttää lähteiden mukaan siltä, että koneet, joilla on selkeä vastine konedirektiivissä, voitaisiin irrottaa AI Actin korkean riskin liitteestä. Lääkintälaitteet ja muut korkeamman riskin järjestelmät pysyisivät tekoälyasetuksen piirissä. Siemensin edustajat ovat valittaneet, että kaksoissääntelyn ongelma pysyy koskematta juuri näissä luokissa.

Suomi vaikenee – miksi?

Suomen poissaolo molemmista leireistä on tulkittavissa kahdella tavalla. Ensimmäinen selitys on sisäinen jakautuneisuus. Kone, Konecranes, Valmet ja Wärtsilä hyötyisivät Saksan mallista, kun teollisuuden AI-komponentit siirtyisivät alakohtaiseen sääntelyyn. Sen sijaan lääkintälaitepuolen toimijat ja sääntelyselkeyttä hakeva finanssisektori pitävät horisontaalista kehystä helpompana yhtenä pakettina.

Toinen selitys on strateginen viivyttely. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen EU-linjasta, mutta julkista kantaa teollisuuden siirtoon ei ole annettu. Samaan aikaan hallitus on vienyt kansallisen AI Act -täydennyslain (HE 46/2025) läpi ja avaa testiympäristön elokuussa. Suomi toteuttaa siis asetuksen kuuliaisesti mutta ei ota kantaa sen laajuuteen ennen kuin lopullinen kompromissi hahmottuu. Pyysin aamulla TEM:n viestinnältä kommenttia Suomen linjasta; vastausta ei tullut kirjoitusikkunan aikana. Päivitän juttua, jos kommentti saapuu.

Mitä tämä tarkoittaa suomalaiselle?

Jos Saksan linja voittaa, CE-merkintä koneessa tai lääkintälaitteessa ei enää kerro, että sen tekoälykomponentti on arvioitu perusoikeuksien ja algoritmisten vinoumien näkökulmasta. Suomalaisen sairaalan ostama kuvantamislaite kuuluisi tuolloin konedirektiivin alaan, mutta sen tekoälyalgoritmi ei olisi AI Actin valvonnassa.

Yrityksille vaikutus on käänteinen. Pieni suomalainen konepaja, joka asentaa konenäköä robottisoluihinsa, välttyisi Saksan mallissa dokumentaation ja riskinarvioinnin velvoitteilta, jotka alun perin suunniteltiin perustusmallien ja pilvipalveluiden mittakaavassa. Kevennys toisi käytännössä säästöä. Siksi kiista ei ole pelkästään sääntelyteknistä: se määrittää, kenen ääni kuuluu Brysselissä, kun Kone neuvottelee Siemensin kanssa.

Kolmikantapöydässä ratkaistaan isompi periaate kuin teollisuuden poikkeus. Kestääkö AI Actin horisontaalinen logiikka, jossa kaikki korkean riskin tekoäly kuuluu saman sääntelyn alle, vai purkautuuko se sektoreittain? Suomen hiljaisuus on tähän periaatekysymykseen kannanotto, vaikka sitä ei olisi kirjoitettu paperille. 29.4. on päivä, jolloin sen kannattaisi muuttua ääneen.