Kaakkois-Suomen poliisin rikoskomisario Pia Katajala sanoi perjantaina Ylelle kaksi asiaa, jotka muuttavat Lappeenrannan tekoälykuvatapauksen mittakaavaa. Kuvia ei tiettävästi ole levitetty eteenpäin. Uhreja on vähemmän kuin viikon alussa arvioitiin.
Poliisi kertoi tutkinnan edistymisestä tiedotteessaan 28. elokuuta. Tiedotteen mukaan asiassa on tehty useita tutkintatoimenpiteitä ja kuultu sekä epäiltyä että muita asianosaisia. Kyse on alkuviikolla julkisuuteen nousseesta tapauksesta, jossa alaikäisen pojan epäillään luoneen tekoälyllä alastonkuvia useista alaikäisistä tytöistä.
“Mitään näyttöä siitä, että hän olisi niitä levittänyt tai myynyt eteenpäin ei ole tullut tutkinnassa esille. Hän on ainoastaan valmistanut niitä.”
Sadastaviidestäkymmenestä ainakin puoleen
Toinen tarkennus koskee asianomistajien määrää. Alkuviikosta liikkui luku, jonka mukaan uhreja voisi olla useita kymmeniä tai yli sata. Poliisin tiedotteen mukaan määrä on esitutkinnan edetessä osoittautunut merkittävästi pienemmäksi.
Katajala kuvasi muutosta Ylelle näin: "Alun perin meille tuli tietoon, että uhreja voisi olla jopa noin 150. Nyt on selvinnyt, että kyllä se jää ainakin puoleen siitä tai sitäkin vähempään." Tarkkaa lukua poliisi ei ole kertonut. Asianomistajien henkilöllisyydet ovat poliisin tiedossa, ja heihin ollaan yhteydessä myöhemmin tutkinnan edetessä.
Tapaus tuli julkisuuteen viikko sitten. Kuten AI Suomi kertoi aiemmin (https://aisuomi.fi/artikkelit/yli-sata-tyttoa-tekoalykuvat-ja-kielto-joka-ehti-jo-voimaan), ensitiedoissa puhuttiin yli sadasta lappeenrantalaistytöstä, ja tapaus osui ajankohtaan, jossa tekoälyllä tuotettua intiimiaineistoa koskeva EU-sääntely oli juuri ehtinyt tulla voimaan. Poliisi ei ole julkisesti kytkenyt tutkintaa uuteen sääntelyyn, vaan käyttää kansallista rikosnimikettä.
Mitä poliisi on sanonut ja mitä ei
Poliisi ei ole todennut, ettei kuvia olisi levitetty. Tiedotteen muotoilu on "poliisin tiedossa ei ole", ja Katajalan mukaan näyttöä levittämisestä tai myymisestä ei ole tullut tutkinnassa esille. Esitutkinta on kesken, joten kyse on tämänhetkisestä tilannekuvasta. Epäillyn iästä poliisi on kertonut vain sen, että hän on alaikäinen, eikä ketään ole tuomittu mistään.
Nimike puhuu levittämisestä, tunnusmerkistö valmistamisesta
Tapausta tutkitaan nimikkeellä törkeä lasta seksuaalisesti esittävän kuvan levittäminen. Ilta-Sanomien mukaan nimike on ankaroitunut maanantaista, jolloin tutkinta oli vielä perusmuotoisen nimikkeen alla. Poliisin tiedotteessa täsmennetään, että nimikkeen tunnusmerkistöön kuuluu levittämisen ohella myös tällaisten kuvien valmistaminen.
Se selittää näennäisen ristiriidan. Rikosnimike voi kuulostaa levittämiseltä silloinkin, kun poliisin käsitys on, että kuvat on ainoastaan tehty. Juuri tähän kohtaan tuore sääntely puree: tekoälytyökaluilla aineiston valmistaminen on oma tekonsa, eikä sitä tarvitse odottaa leviävän ennen kuin siihen voidaan puuttua.
Tavallisen lukijan kannalta olennaista on, että kuvien tekemiseen ei enää tarvita erityisosaamista. Puhelimeen ladattava sovellus riittää, ja lähdeaineistoksi kelpaa kuka tahansa, jonka kasvot löytyvät julkisesta some-profiilista. Kouluille ja huoltajille tämä tarkoittaa, että kyse ei ole yksittäisen paikkakunnan poikkeustapauksesta vaan riskistä, joka koskee mitä tahansa yläkoulua Suomessa.
Nimilista, joka ei ole nimilista
Kolmas oikaisu koskee sosiaalisessa mediassa kiertänyttä nimilistaa. Poliisin mukaan se ei ole luettelo tapauksen asianomistajista eikä epäillyn laatima. Lista on siis levinnyt omaa vauhtiaan ja liittänyt tapaukseen ihmisiä, joita poliisi ei ole tunnistanut asianomistajiksi.
Poliisi kertoo myös, että epäiltyyn on kohdistettu uhkailua ja muuta häirintää ja että hänen kotiinsa on yritetty tunkeutua. Tapahtumista on kirjattu rikosilmoitukset. Poliisi kehottaa nuoria ja muita asiasta keskustelevia rauhoittamaan tilannetta ja jättämään kuvat, nimilistat ja muut tapaukseen liittyvät materiaalit jakamatta.
Tapauksen opetus taitaa lopulta olla se, kuinka eri tahtia kaksi asiaa liikkui. Luku 150 ehti neljässä päivässä kaikkiin puhelimiin, ja sitä korjaava tieto tuli perjantaina iltapäivällä poliisin tiedotteena. Korjaus ei tavoita samoja ryhmächatteja. Uhrien kannalta se tarkoittaa, että virheellinen käsitys tapauksen laajuudesta jää elämään pidempään kuin tutkinnan oma tieto, ja sama koskee niitä, jotka päätyivät kiertäneelle listalle ilman mitään yhteyttä juttuun.
Juttu perustuu Kaakkois-Suomen poliisin 28.8.2026 julkaisemaan tiedotteeseen sekä Ylen ja Ilta-Sanomien samana päivänä julkaisemiin juttuihin. Poliisin tiedotteessa ei nimetä tutkinnanjohtajaa eikä lisätietojen antajaa, eikä AI Suomi ole haastatellut poliisia itse. Ainoa nimeltä kommentoinut viranomainen on rikoskomisario Pia Katajala, jonka sitaatit ovat Ylen jutusta. Ulkopuolista oikeusoppineen arviota nimikkeen ankaroitumisesta ei tähän juttuun haettu, koska tutkinta on kesken eikä syyteharkintaan ole edetty.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
