Yli sata tyttöä, tekoälykuvat – ja kielto joka ehti jo voimaan

Lappeenrannan lukiolaisten Wilmaan lähti viesti, jossa kerrottiin, kenen puoleen nuori voi kääntyä. Terveydenhoitaja, psykologi tai kuraattori, omassa koulussa tai oppilaitoksessa. Viestin taustalla on laaja deepfake-tapaus.

Poliisi epäilee, että alaikäinen nuori levitti tekoälyllä tehtyjä alastonkuvia jopa yli sadasta nuoresta tytöstä. Tapausta tutkitaan lasta seksuaalisesti esittävän kuvan levittämisenä. Poliisi ei ole kertonut julkisuudessa epäillyn tarkkaa ikää.

Opiskeluhuollon ammattilaiset tarjoavat nuorille keskustelu- ja kriisitukea. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen palvelupäällikkö Anne Korhonen kertoi Ylelle, mikä tilanteessa on ensisijaista.

Rikoslaki kattaa teon jo nyt

Tämä kannattaa sanoa heti. Tekoälyllä tuotettu alastonkuva alaikäisestä ei ole Suomessa lain harmaata aluetta.

Lasta seksuaalisesti esittävän kuvan levittämisestä säädetään rikoslain 20 luvussa. Perusmuodosta voi seurata sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta, törkeästä tekomuodosta neljästä kuukaudesta kuuteen vuoteen. Säännös ei edellytä, että kuvassa olisi oikea valokuva oikeasta lapsesta.

Suomen määritelmä nojaa EU:n direktiiviin vuodelta 2011. Se kattaa nimenomaan myös "todenmukaisia kuvia lapsesta, joka osallistuu seksuaaliseen tekoon" sekä aineiston, jossa esiintyy "lapselta näyttävä henkilö". Direktiivi kirjoitettiin aikana, jolloin uskottavan väärennöksen tekeminen vaati osaamista ja tunteja.

Rikosoikeudellinen vastuuikäraja Suomessa on 15 vuotta. Sitä nuorempi ei joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen, mutta poliisi tutkii teon, vahingonkorvausvastuu säilyy ja lastensuojelu tulee mukaan.

EU:n kielto ehti voimaan ennen tapausta

EU:n tekoälyasetusta muutettiin tänä kesänä. Digitaaliseksi omnibukseksi kutsuttu paketti hyväksyttiin asetuksena (EU) 2026/1744 kahdeksantena heinäkuuta, ja se tuli voimaan 27. heinäkuuta 2026.

Julkinen keskustelu paketista koski lähes yksinomaan sitä, että se lykkäsi suuririskisten järjestelmien velvoitteita vuosilla eteenpäin. Samassa yhteydessä asetuksen 5 artiklaan, kiellettyjen tekoälykäytäntöjen listaan, lisättiin kaksi uutta kohtaa.

Ensimmäinen kieltää sellaisen tekoälyjärjestelmän markkinoille saattamisen, käyttöönoton ja käytön, joka tuottaa tai manipuloi todenmukaista aineistoa "tunnistettavissa olevan luonnollisen henkilön intiimialueista" ilman tämän nimenomaista suostumusta. Toinen kieltää järjestelmät, jotka tuottavat lasta seksuaalisesti esittävää aineistoa vuoden 2011 direktiivin tarkoittamassa merkityksessä.

Sanamuodossa on yksi olennainen kohta. Kielto koskee myös käyttöä, eli se ei osu ainoastaan sovelluksen tekijään vaan myös siihen, joka syöttää luokkakuvan riisumispalveluun.

Merkintä ei estä tekemistä

Merkintävelvoitteesta on käytännön hyötyä koululle, huoltajalle ja poliisille. Koneluettava merkintä auttaa osoittamaan, että kuva on tekoälyn tuotos. Uhrin ei tarvitse todistella sitä itse, mikä on iso asia teini-ikäiselle, joka joutuu selittämään kuvaa vanhemmilleen.

Merkintä ei silti estä kuvan syntymistä. Molemmat säännöt purevat parhaiten palveluihin, jotka toimivat EU:ssa ja välittävät sääntelystä. Suuri osa riisumissovelluksista ei tee kumpaakaan.

Raiskauskriisikeskus Tukinaisen johtava kriisityöntekijä Johanna Linner Matikka uskoo, että tapaukset lisääntyvät. Hänen mukaansa syväväärennöskuvat ovat yksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja vihan muoto. Ehkäisykeinoiksi hän tarjoaa seksuaalikasvatusta ja medialukutaitoa.

Lappeenrannan tapauksen jälkeen kysytään väistämättä, pitäisikö lakia kiristää. Laki on jo kiristynyt kahdesti: rikosnimike uudistettiin vuoden 2023 alussa ja EU lisäsi kiellon heinäkuussa. Kumpikaan ei ehtinyt väliin.

Ero sääntelyn ja arjen välillä näkyy siinä, kuka tapausta lopulta hoitaa. Tekoälyasetuksen kiellon valvonta kuuluu markkinavalvontaviranomaisille, joiden toimivalta ulottuu järjestelmien tarjoajiin ja niiden jakelukanaviin. Yli sadan lappeenrantalaisen tytön kohdalla apua tarjoaa toistaiseksi opiskeluhuollon terveydenhoitaja.