Starbucks ilmoitti tiistaina 19. toukokuuta sisäisessä uutiskirjeessään, että NomadGo:n kehittämä automaattinen inventaariojärjestelmä poistuu käytöstä kaikissa 11 000 yhtiön itse operoimassa kahvilassa Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Pilotti oli alkanut syyskuussa 2025 osana toimitusjohtaja Brian Niccolin "Back to Starbucks" -uudistusohjelmaa, ja sitä mainostettiin yhtenä ohjelman näkyvimmistä tehostamistoimista.
Kauramaito vai täysmaito? LiDAR ei tiennyt
NomadGo:n työkalu oli alun perin myyty Starbucksille 99 prosentin tarkkuudella ja kahdeksankertaisella nopeudella manuaaliseen laskentaan verrattuna. Lukuja ei riippumattomasti varmistettu ennen 11 000 myymälän käyttöönottoa. Käytäntö osoitti toisin: baristat huomasivat nopeasti, että järjestelmä laski siirappipulloja väärin, sekoitti samannäköiset pakkaukset ja erityisesti epäonnistui maitokartonkien tunnistamisessa.
Tablettiin liitetty LiDAR-anturi ja kamera skannasivat hyllyt ja yrittivät tunnistaa pakkaukset muodon perusteella. Ongelma oli, että Starbucksin käyttämät maitopakkaukset ovat keskenään lähes identtisiä, ja vain etiketin teksti erottaa kauramaidon, kaurajuoman, täysmaidon ja kevytmaidon toisistaan. Tekoäly ei kyennyt erottamaan niitä luotettavasti, ja virheet kasautuivat päivän aikana.
Yhtiön omassa esittelyvideossa järjestelmä jätti tunnistamatta jopa piparminttusiirapin, mikä levisi sosiaalisessa mediassa irvailun aiheena. Sittemmin Starbucks poisti videon verkkosivuiltaan. Teknologiajohtaja Deb Hall Lefevren alkuperäinen lupaus työkalun säästämästä ajasta hävisi samalla julkisilta sivuilta.
“Tästä päivästä alkaen automaattinen laskenta lopetetaan. Juomakomponentit ja maito lasketaan jatkossa samalla tavalla kuin muut inventaariokategoriat kahvilassasi.”
Yksi kierros muuttui kahdeksi
Käytännössä baristan 30 minuutin inventaariokierros muuttui kahdeksi: ensin tabletin kanssa, sitten kynän kanssa. Anonyymisti haastatellut baristat kertoivat amerikkalaismedioille, että vuoron ainoa kannustin oli päästä mahdollisimman nopeasti eroon tabletista. Hyllyille palasi pian taulukkolomake ja kuulakärkikynä. Tehtävä, jonka piti hävitä työvuorolistalta, tuplaantui.
Tapaus muistuttaa, että pilotin laajuus ei vielä todista konseptia toimivaksi. Lefevre oli viime syksynä luvannut, että työkalu vapauttaisi baristoille aikaa juomien valmistamiseen ja asiakkaiden kohtaamiseen. Lupausta ei pidetty, ja yhtiön teknologiajohtajan alkuperäinen tiedote katosi sivuilta hiljaisesti. NomadGo:n julkisuuteen luvattua 99 prosentin tarkkuutta ei kukaan ulkopuolinen taho ollut varmistanut.
Suomessa tekoäly tehdään toisin
Suomalaisessa päivittäistavarakaupassa tekoälyä on käytetty pidempään, mutta hyvin eri tavalla. K-ryhmä ilmoitti tammikuussa 2026 laajentavansa RELEX-ennustejärjestelmänsä päivittäistavarakauppaan, K-Citymarketin käyttötavaraan ja Kesproon. Keskon väliaikainen tietohallintojohtaja Pekka Valkearanta kuvasi järjestelmää tekoälypohjaiseksi reaaliaikaiseksi päätöksenteoksi. Rakennus- ja talotekniikan puolella sama järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2008.
Olennainen ero Starbucksin lähestymistapaan on, että RELEX ei yritä skannata hyllyjä kameralla. Se ennustaa kysynnän myyntihistorian, kampanjoiden, sesonkien ja säätilan perusteella. Tilaukset tehdään ennusteen pohjalta, ja kassajärjestelmä päivittää saldon automaattisesti. Keskon päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske kertoi maaliskuussa, että ennustepohjainen tilaaminen vähensi K-kauppojen ruokahävikkiä noin miljoonalla kilolla vuonna 2025.
S-ryhmästä ei tavoitettu kommenttia LiDAR- tai konenäköpohjaisista hyllyvalvontahankkeista artikkelin deadlineen mennessä. Julkisesti SOK on kertonut palvelukeskuksensa tekoälystä, asiakaspolun ennusteista ja ABC:n ääniohjauskokeiluista, mutta ei vastaavasta automaattisesta hyllyskannauksesta. Mikäli sellainen on tekeillä, sitä ei ainakaan ole markkinoitu ulospäin. Pyrimme tarkentamaan jutun heti, kun kommentti saapuu.
