Ohion suurin lehti palkkasi tekoälyn toimittajaksi

184-vuotias lehti kokeilee uutta mallia

Cleveland Plain Dealer on Ohion suurin sanomalehti ja yksi Yhdysvaltain vanhimmista. 184-vuotias julkaisu on kutistunut rajusti: 1990-luvun lopulla toimituksessa työskenteli noin 400 ihmistä, nyt enää 71. Tammikuussa päätoimittaja Chris Quinn päätti kokeilla uutta tapaa tuottaa enemmän journalismia pienemmillä resursseilla.

Quinn palkkasi Joshua Newmanin johtamaan lehden tekoälyavusteista kirjoitustiimiä. Newmanin tehtävä ei ole kirjoittaa itse, vaan ohjata tekoälyä muuttamaan toimittajien kenttämuistiinpanot valmiiksi artikkeleiksi.

Prosessi toimii kolmessa vaiheessa. Toimittaja kerää tiedot ja haastattelee lähteitä kentällä. Newman syöttää muistiinpanot tekoälylle, joka tuottaa juttuluonnoksen.

Sen jälkeen sekä Newman että alkuperäinen toimittaja tarkistavat tekstin ennen julkaisua. Erityisesti sitaatit vaativat tarkkaa ihmissilmää, sillä ne ovat tekoälyn virhealttiinta aluetta.

Neljä juttua päivässä

Malli on käytössä erityisesti Clevelandin esikaupunkialueiden uutisoinnissa Lorainin, Laken ja Geaugan piirikunnissa. Näitä alueita seuraavat toimittajat tuottavat nyt neljä juttua päivässä tekoälyn avustamana.

Jutut julkaistaan nimellä "Advance Local Express Desk", ja niihin liitetään merkintä siitä, että artikkeli on tuotettu tekoälytyökalujen avustuksella ja Cleveland.comin toimituksen tarkistamana. Lehden aiempi tekoälykokeilu, jossa podcast-jaksot muutettiin automaattisesti artikkeleiksi, tuotti viime vuonna yli kymmenen miljoonaa sivunäyttöä.

Toimittajat ovat saaneet keskimäärin yhden lisäpäivän viikossa kenttätyöhön, kun kirjoittaminen on siirtynyt koneelle. Toimittaja Hannah Drown pystyi esimerkiksi keskittymään maaseutuohiolaisen maanmyyntitapauksen perusteelliseen raportointiin. Hän osallistui yhteisökokouksiin ja kuunteli asukkaiden kertovan, mitä maa merkitsee heidän perheilleen.

Vastavalmistunut vetäytyi harjoittelupaikasta

Kaikki eivät jaa Quinnin innostusta. Helmikuussa lehti sai hakemuksen vastavalmistuneelta journalistiopiskelijalta toimittajaharjoitteluun. Kun hakija kuuli, ettei tehtävään kuulu kirjoittamista – ainoastaan muistiinpanojen keräämistä tekoälylle – hän veti hakemuksensa pois.

Quinn kirjoitti tapauksesta kolumnissaan helmikuun 14. päivänä. Hän piti vetäytymistä merkkinä siitä, ettei nuori toimittajasukupolvi ymmärrä alan muutosta. Kolumni sai aikaan voimakkaan vastareaktion.

Financial Timesin entinen päätoimittaja Lionel Barber kutsui Quinnin linjaa "täysin tyhmäksi". Axiosin toimittaja Sam Allard puolusti hakijaa sanomalla, ettei ole ihme, jos nuori haluaa olla toimittaja eikä "tekoälysisältöfarmin työntekijä". HuffPostin Phil Lewis totesi suorasukaisesti, että Quinnin pitäisi erota.

Kirjoittaminen on osa ajattelua

Kritiikki ei kohdistu vain työpaikkoihin. Useat journalismin ammattilaiset huomauttavat, että kirjoittaminen on olennainen osa toimittajan ajatteluprosessia. Kun toimittaja muotoilee tietonsa jutuksi, hän samalla jäsentää ajatteluaan, huomaa aukkoja ja löytää uusia kysymyksiä.

Jos tämä vaihe ulkoistetaan tekoälylle, menetetään samalla oppimisprosessi, joka tekee aloittelevasta toimittajasta kokeneen ammattilaisen. Columbia Journalism Review nosti esiin huolen siitä, että Clevelandin malli rikkoo perinteisen mestari-kisälli-suhteen, jossa nuori toimittaja kehittyy nimenomaan kirjoittamalla.

American Press Institute on puolestaan kyseenalaistanut, parantaako tekoäly todella journalismin laatua vai tuottaako se vain enemmän sisältöä nopeammin.

Suomessa tekoäly lukee, mutta ei kirjoita

Suomessa tekoälyn rooli journalismissa on toistaiseksi rajatumpi. STT:n tekoäly-uutisankkuri Maire lukee uutisia Bauer Median yhdellätoista radiokanavalla ja tavoittaa miljoonayleisön. Projekti voitti Suuren Journalistipalkinnon 2024 vuoden uudistajana. Ero Clevelandin malliin on selvä: Maire lukee ihmisen kirjoittamia juttuja ääneen, mutta ei tuota sisältöä itse.

Helsingin Sanomat hyödyntää tekoälyä otsikkoehdotuksiin ja lähdemateriaalin seulontaan. Sanoman Hennibot auttaa rakentamaan artikkeleita lukijadatan perusteella, mutta varsinainen kirjoitustyö on yhä toimittajien käsissä.

Clevelandin malli menee selvästi pidemmälle, ja se pakottaa myös suomalaiset mediatalot ottamaan kantaa. Yksikään kotimainen toimitus ei ole toistaiseksi ilmoittanut vastaavasta kokeilusta. Kun Ohion suurin lehti avoimesti automatisoi jutunkirjoitusta ja saa sillä lisää lukijoita, paineet kasvavat. Ratkaisevaa on, pitävätkö suomalaiset päätoimittajat kirjoittamista toimittajan ydinosaamisena vai tehostettavana työvaiheena.