ProPublican toimituksen 150 jäsentä marssi ulos työpaikoiltaan keskiviikkona 9. huhtikuuta. Vuorokauden kestänyt lakko oli ensimmäinen yhdysvaltalainen toimitustyölakko, jonka keskiössä on tekoäly. Lakkovahteja pystytettiin ProPublican pääkonttorilla New Yorkin Manhattanilla sekä yhtiön Chicagon ja Washingtonin toimistojen edustoilla.
ProPublica on yksi Yhdysvaltain arvostetuimmista tutkivan journalismin toimituksista ja usean Pulitzer-palkinnon voittaja. Kun tällaisen toimituksen toimittajat katsovat, ettei tekoälyn käyttöönottoa voi jättää pelkästään johdon päätettäväksi, viesti kertoo koko media-alan jännitteistä.
Tekoälykielto ja oikeus kieltäytyä
ProPublica Guild on neuvotellut ensimmäisestä työehtosopimuksestaan joulukuusta 2023 lähtien. Yli kaksi vuotta kestäneet neuvottelut ovat jumittuneet erityisesti tekoälyä koskeviin kirjauksiin. Ammattiliiton mukaan johto on hylännyt kaikki ehdotukset, jotka rajoittaisivat tekoälyn käyttöä irtisanomisperusteena.
Ammattiliiton vaatimukset ovat konkreettisia. Ensimmäinen on kielto irtisanoa työntekijöitä tekoälyn käyttöönoton perusteella. Toinen on oikeus kieltäytyä tekoälytyökalujen käytöstä ilman kurinpidollisia seurauksia, jos toimittaja katsoo niiden vaarantavan faktojen oikeellisuuden tai rikkovan eettisiä periaatteita. Käytännössä tämä tarkoittaisi, ettei toimittajaa voisi rangaista siitä, että hän kieltäytyy käyttämästä tekoälyä esimerkiksi haastattelujen litterointiin tai juttujen luonnosteluun. Kolmas vaatimus koskee palkankorotuksia, jotka kattaisivat elinkustannusten nousun etenkin kalliissa New Yorkissa.
Lakkoäänestys pidettiin 20. maaliskuuta, ja 92 prosenttia jäsenistä äänesti lakon puolesta. Päivää ennen lakkoa liitto jätti valituksen Yhdysvaltain kansalliselle työsuhdeneuvostolle (NLRB), koska ProPublican johto oli julkaissut tekoälyohjeistuksen neuvottelematta ammattiliiton kanssa.
“ProPublicalla on niin hyvä maine, mutta ihmiset yllättyvät siitä, miten johto vastustaa perussuojia.”
Johto tarjosi korvauksia, ei kieltoa
ProPublican tuote- ja brändijohtaja Tyson Evans totesi, ettei yhtiö halua antaa lupauksia, joita se ei pysty vastuullisesti pitämään. Evans korosti, ettei ProPublica ole 18-vuotisen historiansa aikana koskaan turvautunut irtisanomisiin, ja että yhtiö tutkii miten tekoäly voisi luoda toimittajille lisää tilaa tutkivalle journalismille.
Irtisanomiskiellon sijaan johto tarjosi laajennetun irtisanomispaketin niille, joiden työpaikka häviäisi tekoälyn myötä. Ammattiliiton mukaan tämä ei riitä, koska se ei estä irtisanomisia vaan ainoastaan pehmentää niiden seurauksia.
Ei vain ProPublican ongelma
ProPublican lakko ei tapahtunut tyhjiössä. New York Timesin ammattiliitto vaatii parhaillaan tekoälyä koskevaa sopimuslauseketta, johon sisältyisi toimittajien oikeus poistaa nimensä jutusta, jossa tekoälyä on käytetty ilman lupaa. NYT:n liitto haluaa myös neljänneksen tuloista, joita lehti saa myymällä sisältöään tekoäly-yhtiöille. Politicon toimittajat voittivat joulukuussa 2025 välimiesmenettelyn tekoälytuotteiden lanseeraamisesta ilman ammattiliiton kuulemista.
Business Insider on kulkenut toiseen suuntaan. Yhtiö irtisanoi toukokuussa 2025 viidesosan henkilöstöstään ja ilmoitti panostavansa täysillä tekoälyyn. Kehitys kertoo media-alan kahtiajaosta: toisaalla toimittajat vaativat suojia ja neuvotteluoikeutta, toisaalla mediatalot näkevät tekoälyn keinona leikata kuluja. Kun mainostulot laskevat ja hakukoneiden tekoälyvastaukset vievät lukijoita, paine tehokkuuteen on kova.
Yhdysvaltain toimitustyölakot eivät suoraan koske suomalaisia toimituksia, mutta samat jännitteet ovat läsnä myös täällä. Journalistiliitto on vaatinut tekijänoikeuslain päivittämistä tekoälyn aikakaudelle. Suomalaiset toimitukset ovat laatineet omia tekoälyohjeistuksiaan, joissa korostetaan läpinäkyvyyttä ja toimittajan vastuuta julkaistusta sisällöstä myös silloin, kun tekoälyä on käytetty apuna. Toistaiseksi keskustelu on pyörinyt ohjeistusten tasolla, ei työehtosopimusneuvotteluissa.
AP:n linjaus, joka kieltää generatiivisen tekoälyn käytön suoraan julkaistavassa sisällössä, on toiminut esimerkkinä kansainvälisesti. ProPublican lakko nostaa esiin terävämmin kysymyksen siitä, riittääkö pelkkä ohjeistus vai pitäisikö tekoälyä koskevia suojia kirjata työehtosopimuksiin.
NewsGuild of New Yorkin puheenjohtaja Susan DeCarava kiteyttää suunnan: "Tulemme näkemään yhä enemmän keskitettyjä konflikteja siitä, kenellä on sananvalta tekoälyn käyttöön." ProPublican lakko saattaa jäädä historiaan käännekohtana, joka pakotti koko alan ottamaan kantaa. Seuraava kysymys on, leviääkö sama vaatimus Atlantin yli – suomalaisiin toimituksiin, joissa tekoälystä ei vielä neuvotella työehtosopimustasolla.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
