OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman lähetti 23. huhtikuuta päivätyn kirjeen Tumbler Ridgen yhteisölle Brittiläisessä Kolumbiassa. Kirjeessä Altman kertoo olevansa "syvästi pahoillaan siitä, ettemme hälyttäneet viranomaisia kesäkuussa suljetusta tilistä".
Tili kuului 18-vuotiaalle Jesse Van Rootselaarille. Yhtiön automaattinen valvonta ja ihmistarkastajat poimivat sen kesäkuussa 2025 keskusteluista, joissa kuvailtiin aseväkivaltaa. CBS Newsin mukaan noin tusina työntekijää kävi keskustelut läpi, ja osa heistä ehdotti yhteydenottoa Kanadan poliisiin.
Yhtiön johto päätti kuitenkin, ettei sisältö täyttänyt "välittömän ja uskottavan vakavan fyysisen vahingon" kynnystä. Tili suljettiin, mutta poliisille ei ilmoitettu.
Helmikuun 10. päivänä Van Rootselaar tappoi äitinsä, 11-vuotiaan veljensä ja kuusi koululasta Tumbler Ridgessä. Lopuksi hän surmasi itsensä omalla aseellaan.
"Tarpeellinen mutta täysin riittämätön"
Brittiläisen Kolumbian pääministeri David Eby kuvasi Altmanin kirjettä "tarpeelliseksi mutta täysin riittämättömäksi". OpenAI ei ole julkaissut yksityiskohtaisia muutoksia ilmoituskäytäntöihinsä, vaan lupaa kirjeessä yleisellä tasolla "ennaltaehkäiseviä toimia, jotta vastaava ei toistu".
“I am deeply sorry that we did not alert law enforcement to the account that was banned in June.”
Suomessa ilmoitusvelvollisuus on poikkeus
Suomen rikoslaki ei aseta yleistä velvoitetta ilmoittaa rikoksista poliisille. Vuonna 2009 voimaan tulleen rikoslain 15. luvun 10. pykälän mukaan ilmoitusvelvollisuus syntyy kuitenkin silloin, kun henkilö tietää, että tiettyä törkeää rikosta valmistellaan. Listalla on muun muassa murha, tappo, törkeä pahoinpitely ja terroristiset rikokset.
Laiminlyönnistä voi seurata sakko tai enintään kuuden kuukauden vankeus. Pykälä on muotoiltu yksityishenkilöitä silmällä pitäen, eikä sen soveltamisesta yhtiön työntekijöihin tai ulkomaiseen palveluntarjoajaan ole vakiintunutta oikeuskäytäntöä.
Avoimena kysymyksenä on, riittääkö verkkokeskustelujen sisältö "tiedoksi" rikoksen valmistelusta. Yhdysvaltalainen yhtiö ja sen yhdysvaltalaiset tarkastajat eivät ole Suomen rikoslain alaisia, mutta vastaavissa rajatapauksissa esimerkiksi suomalaisen tytäryhtiön työntekijän vastuu voisi tulla harkittavaksi.
AI Act siirsi valvontavastuun Tietosuojavaltuutetulle
EU:n tekoälyasetuksen kansallinen valvonta siirtyi Suomessa 1. tammikuuta 2026 Tietosuojavaltuutetun toimistolle. Asetuksen pääpaino on syrjinnän, läpinäkyvyyden ja yksityisyyden suojassa, ei käyttäjien rikosten ennaltaehkäisyssä.
Asetus ei sisällä pykälää, joka pakottaisi tekoälypalvelun ilmoittamaan käyttäjän väkivaltaisista aikeista poliisille. Käytännössä Tumbler Ridgen kaltainen tilanne jäisi Suomessa palvelun käyttöehtojen ja yhtiön sisäisten linjausten varaan.
Florida tutkii OpenAI:ta jo erikseen
Tumbler Ridgen tapaus ei ole ainoa. Floridan oikeusministeri James Uthmeier avasi 21. huhtikuuta rikostutkinnan OpenAI:ta vastaan Florida State Universityn huhtikuun 2025 ampumistapauksen yhteydessä. Tutkinnan mukaan epäilty 21-vuotias ampuja oli pyytänyt ChatGPT:ltä neuvoja aseen ja ammuksen valintaan sekä iskun ajoitukseen. Oikeudenkäyntiaineistoon kuuluu yli 200 viestiä.
Uthmeierin haasteessa pyydetään tietoja siitä, miten OpenAI on käsitellyt käyttäjien uhkauksia ja tehnyt yhteistyötä lainvalvontaviranomaisten kanssa maaliskuusta 2024 alkaen. OpenAI on torjunut suoran vastuun: yhtiön mukaan ChatGPT ei ole syyllinen rikokseen.
Mitä tämä merkitsee suomalaiselle käyttäjälle
Tumbler Ridge on ensimmäinen länsimaissa laajalti raportoitu tapaus, jossa tekoäly-yhtiön omat tarkastajat tunnistivat väkivaltauhkan ennen tekoa, mutta yhtiön johto päätti olla ilmoittamatta. Suomalaiselle käyttäjälle se tarkoittaa, että ChatGPT:n ja vastaavien palveluiden valvontamekanismit eivät ole läpinäkyviä. Yhtiöt eivät ole velvollisia kertomaan ulospäin, missä tilanteessa ne kääntyvät viranomaisten puoleen ja missä eivät.
Yksittäiselle käyttäjälle riski on rajallinen mutta todellinen. Jos terapian, mielenterveysavun tai kriisipalvelun korvikkeena käytetään yleistä tekoälypalvelua, käyttäjä ei voi luottaa siihen, että huolestuttavaa ainesta käsitellään ammatillisilla periaatteilla. Suomessa terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden ilmoitusvelvollisuudet on määritelty laissa, mutta nämä velvoitteet eivät seuraa palvelua rajan yli.
Suomalaisille organisaatioille kysymys siirtyy hankintakriteereihin. Oppilaitoksissa, sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kriisipalveluissa kannattaa kysyä, kuka tekee päätöksen poliisikontaktin ottamisesta ja millä kriteereillä, kun keskustelu siirtyy ulkomaisen palveluntarjoajan järjestelmään.
Altmanin kirje ei ratkaise tätä rakenteellista ongelmaa. Se vahvistaa, että ratkaisut tehdään yhtiön sisällä, ilman ulkoista valvontaa, ja että anteeksipyyntö tulee vasta seurausten kautta.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
