Professori yllättyi: tähän suomalaiset käyttävät tekoälyä

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos on seurannut tekoälykeskustelua vuosia, mutta yksi kohta MTV Uutisten tuoreessa kyselyssä pysäytti hänet. Se ei koskenut pelkoja eikä etiikkaa. Se koski sitä, mihin suomalaiset tekoälyä arjessaan käyttävät.

Ylivoimaisesti eniten tiedonhakuun. Vastaajat kertoivat kysyvänsä tekoälyltä asioita, etsivänsä vastauksia kysymyksiin ja tarkistavansa faktoja. Työkalua käytetään siis kuin hakukonetta, mutta mutkikkaammin ja keskustelevammin: yhdellä kysymyksellä toivotaan saatavan se, mihin ennen tarvittiin kolme verkkosivua.

MTV Uutisten kyselyyn vastasi noin 812 ihmistä, ja tulokset julkaistiin heinäkuun lopussa. Yli puolet suomalaisista kertoo käyttävänsä jotain tekoälysovellusta, kun taas joka kolmas ei käytä niitä lainkaan. Samasta kyselystä nousi esiin myös suomalaisten huoli työpaikoistaan, josta AI Suomi kertoi aiemmin. Roosia kiinnosti kuitenkin toinen luku.

Kone ei hae faktaa, se päättelee jatkon

Roosin varoitus mahtuu kahteen lauseeseen, ja ne kannattaa lukea kahdesti.

Ero on tekninen, mutta sen seuraukset ovat hyvin arkisia. Hakukone etsii olemassa olevia sivuja ja näyttää ne sinulle. Kielimalli ei etsi mitään. Se on lukenut valtavan määrän tekstiä ja tuottaa vastauksensa sana kerrallaan sen perusteella, mikä sana on tilastollisesti todennäköisin jatko edelliselle.

Otetaan esimerkki. Kysy tekoälyltä, minä vuonna jokin pieni lakimuutos tuli voimaan tai kuinka monta asukasta pienellä kotikunnallasi on. Vastaus tulee sekunnissa, se on täsmällinen ja se on muotoiltu itsevarmasti. Joskus se on myös väärä, koska malli on tuottanut vuosiluvun, joka näyttää juuri sellaiselta vuosiluvulta, joka tuohon lauseeseen sopii. Se ei ole tarkistanut sitä mistään.

Ihminen, joka ei ole varma, yleensä epäröi tai sanoo ettei muista. Kielimalli ei epäröi. Juuri sujuvuus tekee virheestä hankalan, ja siihen Roos varoituksensa kohdistaa: tekoäly osaa muotoilla tiedon niin uskottavasti ja vakuuttavasti, että lukijan on vaikea erottaa varmaa tietoa arvauksesta. Kömpelöstä kielestä tai kirjoitusvirheistä ei saa vihjettä, koska niitä ei ole.

Mitä käyttäjä voi tehdä toisin

Roos puhuu tekoälylukutaidosta, ja käytännössä se tarkoittaa muutamaa tapaa, jotka eivät vaadi teknistä osaamista. Pyydä mallia näyttämään lähteet ja avaa ne oikeasti. Jos linkkiä ei tule tai se ei aukea, kohtele vastausta muistinvaraisena arvauksena. Ja jos tiedolla on merkitystä, esimerkiksi lääkeannos, hinta, määräaika tai lakipykälä, käy se katsomassa alkuperäisestä lähteestä.

Professori ei kehota lopettamaan tekoälyn käyttöä. Päinvastoin: "Luovan ajattelun tukena tekoäly on erinomainen", hän sanoo MTV:lle. Kyselyn mukaan suomalaiset käyttävätkin sitä myös ideointiin, ongelmanratkaisuun ja luovaan tekemiseen. Niissä tehtävissä väärä vastaus ei ole vaarallinen, koska mitään yksittäistä oikeaa vastausta ei ole.

Käytetyin paikka on työpaikka

Kysely kertoo myös, missä tekoälyä käytetään. Eniten työssä. Julkisuudessa on puhuttu paljon opiskelijoiden tekoälynkäytöstä, mutta kyselyssä opiskelu jäi selvästi vähemmälle, mikä selittyy osin sillä, että opiskelijoita on vastaajajoukosta vain pieni osa.

Sillä on väliä, koska työpaikalla väärä vastaus ei jää yhden ihmisen ruudulle. Se päätyy tarjouslaskelmaan, asiakasviestiin tai kalvoon, jonka kymmenen kollegaa lukee luottavaisin mielin. Tiedonhaku on tekoälyn suosituin käyttötapa juuri siksi, että se säästää aikaa. Tarkistaminen vie osan tuosta ajasta takaisin, ja se on hinta, jota moni ei ole vielä tottunut maksamaan.

Suomessa medialukutaitoa on opetettu koulussa vuosikymmeniä, ja sen ansiosta moni osaa kysyä uutisen äärellä, kuka tämän on kirjoittanut ja miksi. Roosin kuvaama harha vaatii saman kysymyksen esittämistä chat-ikkunalle, joka ei kerro sitä itse. Tällä kertaa oppilaina ovat aikuiset, ja opetus tapahtuu työaikana.