Opiskelija kopioi kotitentin kysymyksen tekoälylle, kopioi vastauksen takaisin ja palauttaa sen. Joissakin vastauksissa oli mukana jopa tekoälyn omia saatekommentteja. Tällaisia tenttejä Itä-Suomen yliopiston tutkijat löysivät, kun he kävivät läpi kandivaiheen opiskelijoiden vastauksia.
Näiden opiskelijoiden arvosanat jäivät heikoimmiksi, heikommiksi kuin niillä, jotka eivät käyttäneet tekoälyä lainkaan.
”Tehtävä tuli suoritettua, mutta mitään ei välttämättä opittu”, apulaisprofessori Outi Hakola kuvaili Ylelle.
Aineiston toisessa päässä olivat opiskelijat, jotka kirjoittivat vastauksensa ensin itse ja pyysivät tekoälyltä vasta sen jälkeen palautetta tai uusia näkökulmia. He pärjäsivät parhaiten koko joukosta.
Julkaisu ilmestyi syyskuun lopussa
Ylen juttu ei kerro, missä tutkimus on julkaistu. Kyseessä on artikkeli Self-regulated approaches to students' generative AI use in higher education, joka ilmestyi Computers in Human Behavior Reports -lehdessä syyskuun lopussa 2026. Se on avoimesti luettavissa.
Kirjoittajat työskentelevät Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella. Outi Hakola on humanistiselta osastolta, Jari Kukkonen ja Teemu Valtonen soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastolta.
Aineisto kerättiin vuosina 2023–2024 kandivaiheen laadullisten tutkimusmenetelmien kursseilta. Mukana oli 891 opiskelijaa, ja luku löytyy myös artikkelin tiivistelmästä. Ylen mukaan heistä 159 ilmoitti käyttäneensä tekoälyä kotitentissä. Tätä lukua tiivistelmässä ei mainita, joten se perustuu Ylen tietoon.
Kotitentissä tekoälyn käyttö oli sallittua, ja opiskelijat kertoivat jälkikäteen, miten olivat sitä käyttäneet. Tutkijat yhdistivät nämä itseraportit tenttivastauksiin ja arvosanoihin.
Mitä kolme tapaa tarkoittavat käytännössä
Mekaaninen käyttö, jota artikkeli kutsuu instrumentaaliseksi, on yksinkertaisin. Kysymys menee tekoälylle, vastaus tulee takaisin lähes muuttamattomana. Jos tentissä kysyttäisiin vaikkapa haastattelututkimuksen eettisistä ongelmista, opiskelija liittäisi kysymyksen chatbotiin ja palauttaisi sen tuottaman tekstin.
”Heidän vastauksissaan jäi pois kriittinen ajattelu”, Hakola sanoi Ylelle.
Ideoiva käyttö on askel pidemmälle. Opiskelija pyytää tekoälyltä ideoita ja näkökulmia, valitsee niistä sopivimmat ja kirjoittaa vastauksen itse. Samassa esimerkissä hän kysyisi, mitä eettisiä kysymyksiä haastattelututkimukseen yleensä liittyy, ja rakentaisi vastauksensa muutaman valitsemansa varaan.
Reflektoivassa käytössä järjestys kääntyy. Opiskelija kirjoittaa ensin oman vastauksensa ja antaa sen sitten tekoälyn arvioitavaksi: mitä tästä puuttuu, onko jokin kohta epäselvä, mitä muuta asiasta voisi ajatella. Hakolan mukaan nämä opiskelijat nojasivat ensisijaisesti omaan osaamiseensa.
“Opiskelija huomasi oman ajattelunsa vahvuuksia ja täydensi niitä.”
Yhteys ei ole todiste
Tutkimus mittasi, miten tekoälyn käyttötapa on yhteydessä tenttiarvosanaan. Se ei osoita, että reflektoiva käyttö nostaisi arvosanaa tai että kopiointi laskisi sitä.
Ero on tärkeä. On hyvin mahdollista, että valmiiksi taitavat ja itseohjautuvat opiskelijat valitsevat reflektoivan tavan, koska heillä on jo omaa sanottavaa, jota tekoäly voi kommentoida. Heikompi opiskelija taas tarttuu valmiiseen vastaukseen helpommin. Tutkijat päätyvät tiivistelmässä samansuuntaiseen tulkintaan: tekoäly näyttää voimistavan opiskelijoiden välisiä eroja itsesäätelyn taidoissa.
Otos on myös pieni. Tekoälyä käyttäneitä oli Ylen mukaan 159, ja kun heidät jaetaan kolmeen ryhmään, kuhunkin jää keskimäärin noin viisikymmentä opiskelijaa. Käyttötapa perustuu osin opiskelijoiden omaan ilmoitukseen, ja aineisto on yhden yliopiston yhdeltä kurssityypiltä. Tiivistelmän mukaan tekoälyn käyttö ylipäätään liittyi tehokkuuteen ja hieman parempaan suoritukseen, mutta ryhmien väliset erot syntyivät käyttötavasta.
Aineisto on lisäksi parin vuoden takaa. Hakola arvioi Ylelle, että tekoälyn käyttö opinnoissa on sen jälkeen yleistynyt huomattavasti.
Opettajalle ja vanhemmalle tulos on silti käyttökelpoinen. Kysymys ei enää ole siitä, käyttääkö nuori tekoälyä kotitehtävissä, vaan siitä, missä vaiheessa ja mihin. Jos tehtävä palkitsee pelkästä valmiista tekstistä, mekaaninen kopiointi menee läpi, eikä kukaan huomaa, ettei mitään jäänyt käteen.
