Hankenin taloustieteen professorilta Ari Hyytiseltä kysyttiin Ylen jutussa suoraan, onko tekoälyn aiheuttama massatyöttömyys tulossa. Vastaus oli lyhyt. "Siitä ei ole merkkejä, eikä taloustieteellinen tutkimus anna syytä olettaa, että näin kävisi", Hyytinen sanoi.
Suomalaisten enemmistö on toista mieltä. Taloustutkimuksen heinä–elokuun vaihteessa keräämässä kyselyaineistossa runsas puolet vastaajista oli täysin tai melko samaa mieltä väitteestä, että tekoäly tulee aiheuttamaan massatyöttömyyttä. Pelkoa ei siis tarvitse etsiä somekuplista, se on valtavirtaa.
Kuilu kyselyn ja tutkijoiden välillä on jutun kiinnostavin kohta. Se ei johdu tiedon puutteesta. Kyse on kahdesta eri mittarista: toinen mittaa mielikuvaa siitä, mitä tapahtuu, toinen sitä, mitä työmarkkinoilla on tähän mennessä oikeasti mitattu.
“Heidän visionsa teknologian kehityksestä ovat varmasti totta, mutta arvioissa työmarkkinoiden kehityksestä he ovat luultavasti pahasti väärässä.”
Tehtävä ei ole sama asia kuin työpaikka
Izadi puhuu teknologiajohtajista, jotka ovat ennustaneet kokonaisten ammattikuntien katoavan muutamassa vuodessa. Hänen mukaansa keskustelu menee pieleen jo käsitteissä, ja virhe toistuu niin uutisotsikoissa kuin työpaikkojen kahvihuoneissa.
“Moni ajattelee, että tekoäly automatisoi ja korvaa työpaikkoja. Oikeasti se automatisoi työtehtäviä.”
Ero kuulostaa saivartelulta, mutta se ratkaisee koko kysymyksen. Ajatellaan pienen suomalaisen tilitoimiston kirjanpitäjää. Työpäivä koostuu tositteiden kirjaamisesta, täsmäytyksistä, arvonlisäveroilmoituksista ja siitä, että yrittäjä soittaa kysyäkseen, saako uuden pakettiauton vähentää. Tekoäly hoitaa ensimmäisistä osan jo nyt. Viimeisestä se ei vastaa, koska joku joutuu kantamaan vastuun siitä, mitä yrittäjälle sanotaan.
Hyytinen muotoilee saman asian varovaisesti. Kun tekoäly nakertaa ammatista rutiinit pois, "se tarkoittaisi sitä, että tällaisten ammattien työnkuva ja sisältö tulee varmasti ajan myötä muuttumaan, ei vielä työpaikan katoamista". Hänen mukaansa ammatin selviytyminen riippuu siitä, sisältyykö siihen tapauskohtaista harkintaa, juridista tai eettistä vastuuta tai neuvottelua.
Izadi lisää mekanismin, joka jää julkisessa keskustelussa lähes aina mainitsematta. Kun tekoäly tehostaa esimerkiksi asiakirjapinojen läpikäyntiä lakiasiaintoimistossa, palvelun hinta laskee. Halvempaa palvelua ostavat myös ne pienyritykset ja yksinyrittäjät, joilla ei aiemmin ollut siihen varaa. Kysyntä kasvaa, ja työpaikkoja voi lopulta syntyä lisää.
Missä muutos näkyy ensin
Rauhoittelu ei tarkoita, ettei mitään tapahtuisi. Kääntäjät ovat kyselyiden mukaan jo menettäneet töitä ja palkkioita tekoälylle, ja se on tapahtunut nopeasti. Asiakaspalvelun aloitustason tehtävissä on Ylen mukaan nähtävissä lievää työllisyyden heikkenemistä. Nämä ovat tähän mennessä ainoat selvät jäljet, jotka koko kansantalouden tasolla näkyvät.
Vastaesimerkit ovat yhtä opettavaisia. Tekoäly tunnistaa röntgenkuvista kasvaimia jo ihmistä paremmin, mutta radiologien kysyntä ja palkat ovat nousseet. Tekoäly koodaa jo itse itseään, ja ohjelmistokehittäjiä palkataan edelleen. Kummassakin ammatissa kone otti haltuun sen osan työstä, jota oli helpoin mitata, ja jäljelle jäi enemmän sitä työtä, jota kukaan ei ollut ehtinyt tehdä.
Tavallisen palkansaajan kannalta tästä seuraa jotain hyvin arkista. Todennäköisin lähivuosien kokemus ei ole irtisanomiskirje vaan se, että osa omista työtehtävistä katoaa hiljaa ja tilalle tulee uusia, joita ei ole koskaan opeteltu. Se on rasittavaa ja se koskee erityisesti aloittelijoita, jotka ovat perinteisesti oppineet ammattinsa juuri niistä rutiineista, jotka nyt automatisoidaan.
Mitä kysely mittasi
Taloustutkimus keräsi aineiston heinä–elokuun vaihteessa 2026. Vastaajilta kysyttiin, ovatko he samaa mieltä väitteestä, että tekoäly tulee aiheuttamaan massatyöttömyyttä. Runsas puolet oli täysin tai melko samaa mieltä. Kysely mittaa siis odotusta tulevasta, ei toteutunutta työllisyyskehitystä.
Izadi muistuttaa, että työn sisältö on aina liikkunut. "Suurin osa työtehtävistä, mitä meillä on nykyään, on sellaisia, joita ei ollut edes olemassa 50 vuotta sitten", hän sanoo. Hyytinen ei kiistä havaintoa, mutta kieltäytyy tekemään siitä takuuta. "Se on empiirinen havainto menneestä, muttei kuitenkaan välttämättömyys tulevaisuudessa."
Juuri tähän väliin mahtuu se poliittinen kysymys, josta Suomessa on jo alettu kiistellä. Jos tekoäly ei vie työpaikkoja mutta siirtää tuottavuuden hyödyt sinne, missä pääoma on, kuka maksaa siirtymän kustannukset? Akava esitti kesällä, että tekoälyn tuomia voittoja pitäisi verottaa. Se on eri keskustelu kuin massatyöttömyys, ja tutkijoiden näytön valossa selvästi ajankohtaisempi.
Pelko kertoo silti jotain, mitä kannattaa kuunnella. Kun runsas puolet kansasta odottaa työmarkkinoiden romahtavan, se näkyy kulutuspäätöksissä, alanvaihdoissa ja siinä, uskaltaako abiturientti hakea kääntäjäksi. Odotus muokkaa työmarkkinoita ennen kuin teknologia ehtii sinne.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
