Vei tekoäly työsi? Kukaan ei tiedä, kuinka monelta

F-Secure nimesi tekoälyn yhdeksi syyksi irtisanomisiin, mutta virallinen tilasto vaikenee.

Nelli NelisanomaNelli Nelisanoma
Jaa:
Lasiasinen mies kantaa työpaikaltaan tavaroita pahvilaatikossa avokonttorin läpi, taustalla työskenteleviä työntekijöitä
Kuva: Vitaly Gariev / Unsplash

Kitka Gamesin toimitusjohtaja Olli Lahtinen kertoi tällä viikolla Yle Kainuulle, että hänen pelistudiossaan ei ole kirjoitettu koodia käsin noin puoleen vuoteen. Koodin tuottaa tekoäly, ja ihmiset ohjaavat sitä.

”Juuri kukaan ei enää tee varsinaista ohjelmointityötä”, Lahtinen sanoi Ylelle.

Hänen arvionsa mukaan ohjelmointityöhön ei ehkä kolmen vuoden päästä juuri tarvita ihmisiä. Samaan aikaan Yle kertoi keräävänsä kokemuksia ihmisiltä, jotka ovat menettäneet työnsä tekoälyn vuoksi. Moni suomalainen kysyy nyt samaa: koskeeko tämä minua?

F-Secure mainitsi tekoälyn

Tuorein suomalainen esimerkki on kyberturvallisuusyhtiö F-Secure. Ylen mukaan yhtiö sai muutosneuvottelunsa päätökseen marraskuun puolivälissä. Se vähentää yli sata työntekijää ja nimesi tekoälyn yhdeksi taustatekijäksi.

Sana ”yhdeksi” on tärkeä. Kun yritys puhuu tekoälystä muutosneuvottelujen yhteydessä, se on yleensä yksi syy muiden joukossa. Rinnalla ovat säästötavoitteet, heikentynyt kysyntä tai organisaation uudistus. Yhtiöt kertovat harvoin, kuinka suuri osa vähennyksistä johtuu mistäkin.

Ylen mukaan tekoälyyn on vedottu tänä vuonna muissakin muutosneuvotteluissa, mutta Yle ei nimeä niitä. Kattavaa listaa tekoälyllä perustelluista vähennyksistä ei ole kukaan koonnut.

“Tämä on myös henkilökohtainen kriisi siinä mielessä, että ohjelmointi oli osa identiteettiäni, mistä nautin paljon.”

— Olli Lahtinen, Kitka Gamesin toimitusjohtaja, Yle Kainuu

Todellinen syy vai sopiva perustelu?

Työntekijän kannalta ero on iso. Tekoäly on todellinen syy silloin, kun tietyt tehtävät on oikeasti siirretty koneelle ja työ tehdään nyt vähemmällä väellä, kuten Lahtisen studiossa. Samoja tehtäviä ei silloin todennäköisesti palkata takaisin, vaikka talous elpyisi.

Toisenlainen tilanne syntyy, kun myynti on laskenut ja kuluja pitää karsia joka tapauksessa. Tekoäly kuulostaa sijoittajien korvissa paremmalta selitykseltä kuin heikko kvartaali. Silloin se on perustelu eikä syy, ja työpaikkoja voi palata, kun suhdanne kääntyy.

Yhteistoimintalain mukaan työnantajan on kerrottava neuvotteluissa vähennysten perusteet. Jos tekoäly mainitaan, siitä kannattaa kysyä tarkemmin: mitkä tehtävät on korvattu, millä työkaluilla ja milloin muutos tehtiin. Vastaukset paljastavat nopeasti, onko taustalla todellinen muutos työssä.

Mitä luvut kertovat

Kauppakamarien osaajakyselyyn vastasi elokuussa 885 yritystä, pääosin pieniä ja keskisuuria. Palvelualojen yrityksistä 25 prosenttia kertoi voineensa vähentää suorittavaa työtä, kun digitalisaatio, automaatio ja tekoäly ovat muuttaneet henkilöstötarpeita. Kaikista vastaajista 47 prosenttia sanoi hallintoon kuluvan ajan vähentyneen, ja suuryrityksistä 74 prosenttia raportoi tuottavuuden parantuneen.

Kyselyn mukaan muutos näkyy erityisesti hallinnollisissa ja rutiininomaisissa asiantuntijatehtävissä. Parempi tuottavuus ei kuitenkaan ole vielä näkynyt siinä, että yritykset laajentaisivat toimintaansa tai palkkaisivat lisää väkeä.

“Tekoäly muuttaa työn tekemisen tapoja, mutta se ei poista tarvetta osaaville ihmisille.”

— Suvi Pulkkinen, johtava asiantuntija, Keskuskauppakamari, kyselyn tiedotteessa 24.9.2026

Sanasto

Työttömyysasteen trendi
Tilastokeskuksen tasoittama luku, josta on poistettu kuukausittainen satunnaisvaihtelu ja kausivaihtelu, kuten kesätöiden vaikutus. Se kertoo yksittäisen kuukauden lukua luotettavammin, mihin suuntaan työttömyys on menossa.

Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometri 2025 kertoo, kuinka laajalle tekoäly on jo levinnyt. Valtiolla 68 prosenttia palkansaajista sanoo tekoälyä käytettävän omalla työpaikallaan. Yksityisissä palveluissa osuus on 49 prosenttia, teollisuudessa 39 ja kunnissa sekä hyvinvointialueilla 35 prosenttia.

Työmarkkinat ovat muutenkin tiukalla. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysasteen trendi oli syyskuussa 10,5 prosenttia. TEM ennusti tiistaina, että työttömiä työnhakijoita on tänä vuonna keskimäärin 340 000 ja työttömyysaste laskee vasta vuonna 2028 noin 9,4 prosenttiin.

Kumpikaan virallinen tilasto ei erittele tekoälyä irtisanomisen syynä. Siihen, kuinka moni suomalainen on menettänyt työnsä tekoälyn takia, ei siis ole luotettavaa lukua. Arviot perustuvat yritysten omiin ilmoituksiin ja kyselyihin.

Ketä muutos koskee ensin

Lahtinen arvioi, että pelialalla nuoret ohjelmoijat kärsivät ensimmäisinä, koska aloittelijoiden rutiinitehtävät hoituvat jo tekoälyllä. AI Suomi kertoi aiemmin tarkemmin, miten työ Stumble Guys -studiossa muuttui.

Sama kuvio toistuu Kauppakamarien kyselyssä. Ensimmäisenä vähenevät tehtävät, joissa tietoa käsitellään vakiintuneen kaavan mukaan, kuten raportointi, asiakaspalvelun perusviestit ja hallinnon rutiinit. Jos oma työ koostuu pääosin tällaisista tehtävistä, nyt on hyvä hetki miettiä, mitä osaamista sen rinnalle voisi kerryttää.

Ylen kokemuskeruu voi tuoda ensimmäistä kertaa näkyviin, miltä muutos näyttää irtisanotun silmin. Siihen asti yritysten puheet tekoälystä kannattaa lukea yhtä tarkasti kuin muutkin säästöperustelut.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Anthropicin IPO: näin pääset mukaan osakeantiin Suomesta
  2. 2Nvidia maksaa asiakkaille, jotka ostavat sen siruja
  3. 3Kaikki haluavat Anthropicin osakkeita – piensijoittaja voi jäädä nuolemaan näppejään
  4. 4Näin suomalainen voi ostaa Anthropicin osaketta
  5. 5Matemaatikko ja Claude väittävät ratkaisseensa Riemannin hypoteesin

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.