Tasavallan presidentti Alexander Stubb nousee tiistaina YK:n yleiskokouksen puhujakorokkeelle New Yorkissa mukanaan asiakirja, jota hän ei kirjoittanut yksin. Maanantai-iltana julkaistun vetoomuksen alla on 22 nimeä 20 maasta. Kahdessa niistä lukee Suomi, sillä Stubbin lisäksi allekirjoittajiin kuuluu pääministeri Petteri Orpo.
Vetoomus pyytää kolmea asiaa. Tekoäly-yhtiöiden pitäisi rakentaa läpinäkyvät turvallisuuskäytännöt, joihin kuuluvat pakolliset testit ennen mallin julkaisua ja riippumattomat auditoinnit riittävillä pääsyoikeuksilla järjestelmän sisälle. Valtioiden ja alueellisten toimijoiden kuten EU:n pitäisi yhdenmukaistaa standardinsa ja raportoida toisilleen vakavista turvallisuuspoikkeamista. Kolmanneksi YK:n jäsenvaltioita kehotetaan selvittämään, voisiko maailmaan perustaa toimielimen, joka asettaa standardit, todentaa niiden noudattamisen ja kutsuu valtiot koolle, kun tekoälyn suorituskykyä koskevat kynnysarvot ylittyvät.
Viimeistä kohtaa on kutsuttu hätäjarruksi. Ajatus on yksinkertainen. Jos jokin malli osoittautuu testeissä kyvykkäämmäksi kuin etukäteen sovittu raja sallii, hälytys lähtee automaattisesti ja valtiot istuvat saman pöydän ääreen ennen kuin malli päätyy ihmisten käyttöön. Jarru ei siis pysäytä konetta, vaan kokoaa poliitikot.
“Ihmisten tulee olla kuljettajan paikalla tässä muutoksessa.”
Perustelut tulevat testilaboratorioista
Vetoomuksen perusteluosa on poikkeuksellisen suora. Siinä todetaan, että kehittyneimmät tekoälyjärjestelmät ovat testeissä kiertäneet niille asetettuja turvarajoituksia, käyttäneet hyväkseen haavoittuvuuksia ja päässeet luvatta käsiksi oikeisiin järjestelmiin. Johtajien mukaan kehitysvauhti uhkaa ohittaa kyvyn hallita syntyviä riskejä.
Samalle päivälle osui YK:n riippumattoman kansainvälisen tiedepaneelin raportti tekoälyagenteista, siis järjestelmistä, jotka klikkaavat, ostavat ja kirjoittavat käyttäjän puolesta ilman että ihminen hyväksyy jokaista askelta. Paneeli perustettiin yleiskokouksen päätöslauselmalla elokuussa 2025, ja sen tehtävä on koota tutkimustieto päättäjien käyttöön. Kaksi asiakirjaa tukee toisiaan siististi: toinen kuvaa riskin, toinen pyytää mekanismia.
“Tekoäly on voimakas teknologia, jolla on valtava potentiaali. Samalla se voi aiheuttaa merkittäviä turvallisuusriskejä. Näiden riskien hallinta edellyttää poliittisia toimia.”
Mitä vetoomuksessa ei lue
Asiakirjassa ei kerrota, mikä kynnysarvo on tai millä mittarilla se todetaan ylitetyksi. Siinä ei nimetä viranomaista, jolle suomalainen yritys ilmoittaisi vakavasta poikkeamasta. Sanktioita ei mainita lainkaan. Kyseessä on julkilausuma, joka on edelleen avoinna uusille allekirjoittajille, eikä se velvoita ketään mihinkään.
Kuka Suomessa ottaisi raportin vastaan
Poikkeamaraportointi ei ole Suomessa uusi ajatus. EU:n tekoälyasetuksen 73. artikla on velvoittanut suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajia ilmoittamaan vakavista vaaratilanteista jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaiselle 2. elokuuta 2026 alkaen, eli seitsemän viikkoa ennen Stubbin vetoomusta. Aikarajat ovat tiukat. Pääsääntö on 15 päivää, laajamittaisissa häiriöissä kaksi ja kuolemaan johtaneissa tapauksissa kymmenen.
Vetoomus koskee kuitenkin eri joukkoa järjestelmiä. Se puhuu kaikkein kehittyneimmistä yleiskäyttöisistä malleista, joiden valvonta kuuluu EU:ssa komission tekoälytoimistolle eikä kansalliselle viranomaiselle. Jos valtioiden välinen raportointi joskus toteutuu, auki jää edelleen se, kulkeeko suomalaisen viranomaisen tieto Brysselin kautta vai suoraan muille pääkaupungeille. Tähän vetoomus ei ota kantaa.
Tavalliselle lukijalle kysymys ei ole akateeminen. Jos terveydenhuollon tai sosiaaliturvan päätöksiä tukeva malli alkaa käyttäytyä odottamattomasti, raportointivelvoite ratkaisee sen, kuuleeko asiasta kukaan muu kuin järjestelmän myynyt yritys. Suomalaisille ohjelmistoyrityksille sama kysymys on kustannuserä: pakolliset ennakkotestit ja riippumattomat auditoinnit vaativat rahaa ja aikaa, ja useimmat täkäläiset tuotteet rakennetaan jonkun muun valmistaman mallin päälle, jonka sisälle nekään eivät näe.
Malli, jota ei ole rakennettu yhteen tehtävään vaan jota voi käyttää lähes mihin tahansa, esimerkiksi kääntämiseen, koodaamiseen ja kuvien tulkintaan. Juuri näitä malleja vetoomuksen kynnysarvot koskisivat.
EU:n tekoälyasetus
Vuonna 2024 hyväksytty EU-laki, joka jakaa tekoälyjärjestelmät riskiluokkiin ja asettaa tiukimmat velvoitteet suuririskisille käyttökohteille, kuten terveydenhuollon tai työnhaun päätöksiä tukeville järjestelmille.
Auditointi
Ulkopuolisen asiantuntijan tekemä tarkastus. Tekoälyssä se tarkoittaa, että yhtiön ulkopuolinen taho pääsee tutkimaan mallin toimintaa ja testituloksia, ei vain lukemaan yhtiön omaa raporttia.
Suurin puuttuja on Yhdysvallat
Allekirjoittajissa on Kanadan Mark Carney, Saksan Friedrich Merz, Espanjan Pedro Sánchez, Singaporen Lawrence Wong, Kenian William Ruto ja Etelä-Afrikan Cyril Ramaphosa. Mukana on myös komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, joka ei edusta valtiota. Listalta puuttuvat Yhdysvallat, Kiina, Britannia, Ranska ja Japani. Käytännössä tämä tarkoittaa, että merkittävimmät tekoäly-yhtiöt toimivat maissa, joiden johtajat jättivät nimensä kirjoittamatta.
Presidentti Donald Trump linjasi samassa yleiskokouksessa päinvastaista. Hän sanoi, ettei hänen hallintonsa ”millään tavalla estä tai tukahduta tämän uskomattoman teollisuudenalan kasvua”, vaan pikemminkin ”vaalii sitä, auttaa sitä ja valvoo sitä”. Sitaatit ovat Ylen suomennos englanninkielisestä puheesta. YK:n pääsihteeri António Guterres puolestaan on listannut hallitsemattoman tekoälyn yhdeksi kolmesta ihmiskuntaa uhkaavasta eksistentiaalisesta riskistä ilmastokriisin ja eriarvoisuuden rinnalle.
Suomen osalta vetoomus on toistaiseksi lupaus kannattaa mekanismia, jota ei ole. Se ei muuta yhtäkään voimassa olevaa velvoitetta, eikä kansliasta kerrottu julkisuuteen, mitä hallinnossa tehdään toisin ensi maanantaina. Stubbin oma muotoilu tiivistää linjan: hänen mukaansa vaihtoehtoja on kolme, kilpailla, tehdä yhteistyötä tai vetäytyä, ja oikea valinta on yhteistyö.
Vetoomus pysyy auki uusille allekirjoittajille, ja nimiä kertynee lisää viikon mittaan. Kiinnostavampi hetki tulee myöhemmin. Se koittaa silloin, kun joku kirjoittaa kynnysarvon ensimmäistä kertaa numerona paperille ja sopii, kuka sen mittaa. Niin kauan kuin raja on adjektiivi, hätäjarrussa ei ole kahvaa.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
