Robert Haas on kirjoittanut PostgreSQL-tietokantaa vuosia. Lokakuun lopussa hän joutui selittämään blogissaan, miksi uusi pääversio ei ollut vielä ilmestynyt, vaikka julkaisu on vuosikymmenen ajan tullut viimeistään lokakuun puolivälissä. Selitys oli lyhyt.
”Lyhyt vastaus on, että kielimallit tapahtuivat”, Haas kirjoitti englanniksi 30. lokakuuta julkaistussa kirjoituksessaan, jonka otsikko on suomeksi ”Postgres 19 on myöhässä, ja se on tekoälyn vika”. Haas työskentelee Databricksillä ja kuuluu PostgreSQL-projektin committereihin eli kehittäjiin, joilla on oikeus hyväksyä muutoksia koodiin.
PostgreSQL 19 julkaistiin lopulta 19. marraskuuta. Ohjelmistokehittäjä ja bloggaaja Simon Willison nosti viiveen esiin samana päivänä ja kytki sen siihen, mitä hän kutsuu tekoälyn raportoimien haavoittuvuuksien maailmanlopuksi. Willison ei itse esitä lukuja, vaan viittaa Haasin kirjoitukseen.
Mikä PostgreSQL on?
PostgreSQL on maksuton, avoimen lähdekoodin tietokanta, jonka varassa pyörii valtava määrä verkkopalveluita, sovelluksia ja yritysten taustajärjestelmiä. Sitä kehittää vapaaehtoisista ja yritysten palkkaamista ohjelmoijista koostuva yhteisö, jolla ei ole yhtä omistajaa.
Projektin aikataulu on ollut poikkeuksellisen ennustettava. Haasin mukaan pääversiot ovat kymmenen vuoden ajan ilmestyneet aikaisintaan syyskuun puolivälissä ja viimeistään lokakuun puolivälissä. Tänä vuonna rytmi katkesi.
Korjaukset söivät ajan julkaisulta
Haasin mukaan tietokannassa on aina ollut bugeja. ”Uutta on se, että niiden löytämisestä on tullut valtavasti helpompaa”, hän kirjoittaa. Kun yhä useampi ajaa kielimalleja PostgreSQL:n koodin läpi, raportteja tulee enemmän kuin ennen.
Haas ei kerro, montako raporttia projekti on saanut. Hän mittaa kuormaa korjausten määrällä: jo julkaistuihin, vakaisiin versioihin tehtyjen muutosten määrä kasvoi hänen laskelmissaan tänä vuonna yli 60 prosenttia edellisvuodesta. Jokainen tällainen korjaus pitää tarkistaa ja siirtää useaan vanhempaan versioon.
Tekoäly ei myöskään hoida työtä loppuun. ”Kielimallit osaavat luonnostella korjauksia, mutta ne eivät aina ole oikein tai PostgreSQL:n standardien mukaisia”, Haas kirjoittaa. Ihmisen pitää siis yhä lukea, korjata ja hyväksyä jokainen muutos.
Seuraus näkyi uuden version viimeistelyssä. Committerit siirtyivät paikkaamaan tietoturva-aukkoja ja vanhojen versioiden bugeja, ja uuden version tarkastus jäi odottamaan. Päätökset siitä, mitkä keskeneräiset ominaisuudet poistetaan, venyivät. Elo- ja syyskuun aikana versiosta poistettiin lopulta kolme suurta ominaisuutta, muun muassa SQL/PGQ-graafikyselyt.
“Se ei ole pitkä viive isossa kuvassa, ja se johtuu suoraan projektin huolesta laadun suhteen.”
52 haavoittuvuutta yhdellä kertaa
Työn mittakaava näkyy PostgreSQL-projektin omissa julkaisutiedoissa. Viikkoa ennen pääversiota, 12. marraskuuta, projekti julkaisi päivitykset kaikkiin tuettuihin versioihin 14:stä 18:aan. Tiedotteen mukaan päivitys korjaa 52 CVE-tunnisteella yksilöityä haavoittuvuutta ja yli 140 muuta bugia.
Tiedote ei kerro, kuinka moni näistä löytyi tekoälyn avulla, eikä nimeä löytäjiä. Yhteyttä tekoälyyn ei siis voi vahvistaa projektin virallisista tiedoista, vaan se perustuu Haasin arvioon. Hän seuraa kehitystä sisältä päin.
Itse julkaisutiedotteessa viivettä ei mainita lainkaan. Ydintiimin jäsen Jonathan Katz korostaa siinä luotettavuutta ja sitä, että organisaatiot luottavat PostgreSQL:lle kriittisimmät tietonsa.
Käyttäjälle viive oli hyvä uutinen
Tavalliselle verkkopalvelun käyttäjälle kahden kuukauden viive ei näy mitenkään. Yrityksille kuva on kaksijakoinen. Uudet ominaisuudet, kuten taulujen siivous ilman käyttökatkoa ja nopeammat viiteavaintarkistukset, tulivat myöhemmin. Samalla ne 52 aukkoa paikattiin jo käytössä oleviin versioihin, ja juuri niitä päivityksiä ylläpitäjien kannattaa asentaa nyt.
Haas itse ei pidä viivettä huolestuttavana. Willison on samaa mieltä ja kirjoittaa, että julkaisu oli ”ehdottomasti odottamisen arvoinen”.
Kansainvälinen tunnistejärjestelmä tietoturva-aukoille. Jokainen vahvistettu haavoittuvuus saa oman tunnuksen, jotta siihen voidaan viitata yksiselitteisesti.
Viiteavain
Tietokannan sääntö, joka sitoo taulun rivin toisen taulun riviin. Esimerkiksi tilaus voi viitata vain asiakkaaseen, joka on olemassa, ja tietokanta tarkistaa tämän jokaisen muutoksen yhteydessä.
SQL/PGQ-graafikyselyt
SQL-kielen laajennus, jolla tietokannasta voi hakea tietoa verkostona. Sillä voi esimerkiksi etsiä, kuka tuntee kenet kenenkin kautta, ilman monimutkaisia kyselyitä.
Varoitus muuttui aikatauluksi
Kuten AI Suomi kertoi aiemmin jutussa tekoälyn nopeudesta tietoturva-aukkojen löytämisessä, Anthropic ja Googlen Project Zero lyhentävät määräaikoja, joiden kuluessa aukot on korjattava ennen julkistusta. Vapaaehtoisvoimin ylläpidettävät projektit ovat tässä heikoilla.
Tivi ja Tekniikka&Talous kertoivat 19. marraskuuta, että yhdysvaltalaissenaattori on varoittanut samasta ilmiöstä: tekoäly löytää aukkoja nopeammin kuin niitä ehditään korjata. PostgreSQL on ensimmäisiä tapauksia, joissa varoituksen hinta voidaan laskea kalenterista. Hinta oli kaksi kuukautta ja kolme pois jätettyä ominaisuutta.
PostgreSQL:llä on sentään yritysten palkkaamia kehittäjiä. Pienemmät projektit, joita ylläpitää yksi tai kaksi ihmistä iltaisin, saavat samat tekoälyraportit ilman samaa kapasiteettia. Niiden kohdalla viive voi tarkoittaa korjausten jonoa, jonka aikana aukot ovat jo jonkun tiedossa.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.