Tekoälyjätit lupasivat Trumpille valvoa itseään – ilman rangaistuksia

Presidentti Donald Trump kutsui tiistaina 29. syyskuuta Valkoiseen taloon lounaalle joukon ihmisiä, jotka päättävät käytännössä maailman tehokkaimpien tekoälymallien kehityksestä. Pöydän ääressä istuivat Googlen toimitusjohtaja Sundar Pichai, Anthropicin toimitusjohtaja Dario Amodei, Metan Mark Zuckerberg, OpenAI:n toinen perustaja ja presidentti Greg Brockman, Nvidian Jensen Huang sekä xAI:n Elon Musk.

Lounaan päätteeksi kaikki seitsemän allekirjoittivat yhden sivun sopimuksen, jossa yhtiöt lupaavat valvoa omien malliensa turvallisuutta. Trump kutsui paperia uutistoimisto AP:n mukaan ”moraalisesti sitovaksi”. Oikeudellisesti se ei sido ketään.

”Näen valtavasti itsesääntelyä. Ja heidän on säänneltävä itseään”, Trump sanoi AP:n mukaan (alkukielellä englanniksi: ”I think I'm seeing tremendous self-policing. And they have to self-police.”).

Mitä paperi käytännössä vaatii

Sopimus rakentuu neljästä valvontakerroksesta. Ensimmäinen on yhtiön sisäiset kontrollit, joilla malleja seurataan jo koulutuksen ja kehityksen aikana. Seurattavia riskejä ovat UPI:n ja AP:n mukaan kyberturvallisuus, biologiset ja kemialliset uhat sekä se, ettei malli pääse murtautumaan tai pääsemään teknisiin järjestelmiin tavoilla, joita ei ole tarkoitettu.

Toiseksi jokaisella yhtiöllä pitää olla sisäinen tiimi, joka varmistaa, että kontrollit toimivat ja havaitut ongelmat korjataan. Kolmas kerros on riippumaton ulkoinen auditoija tai arvioija, joka tarkastaa kontrollien toimivuuden. Neljänneksi yhtiön hallitukseen nimetään riippumaton valiokunta, jolle sekä sisäinen tiimi että auditoija raportoivat.

Valvova elin on siis yhtiön oma hallitus, ei valtion viranomainen. Auditointien tuloksia ei tarvitse julkaista, vaan ne jäävät hallituksen pöydälle. Sopimus ei myöskään määrittele, kuka auditoijan valitsee tai millä kriteereillä.

Seuraamuksista paperissa ei puhuta lainkaan. Se toteaa ainoastaan AP:n lainaamana, että ”ajan myötä voi olla järkevää kirjata nämä askeleet lakeihin ja säädöksiin”. Allekirjoitusten alle painettuun Trumpin titteliin jäi lisäksi kirjoitusvirhe: ”President of the Unites States”.

Amodein varovainen sanamuoto on ymmärrettävä. Hän vaati kesäkuussa Al Jazeeran mukaan tekoälylle ”vakavampaa ja sitovaa sääntelyä”. Nyt hänen nimensä on paperissa, joka ei sido mihinkään.

Muut allekirjoittajat olivat innokkaampia. Zuckerberg kutsui sopimusta UPI:n mukaan ”hyviksi askeliksi eteenpäin” ja ”aluksi”. Pichai puolestaan sanoi, että presidentti on pyytänyt alaa ”astumaan esiin” riskien käsittelyssä.

Tekoäly on nyt virallisesti superäly

Samana päivänä Trump allekirjoitti presidentin asetuksen, joka korvaa termit ”Artificial Intelligence” ja ”AI” liittovaltion hallinnossa termeillä ”Super Intelligence” ja ”SI”. Valkoisen talon tiedotteen mukaan virastojen on käytettävä uutta nimeä virallisessa kirjeenvaihdossa, julkisessa viestinnässä, verkkosivuilla, raporteissa ja linjausasiakirjoissa. Vanhoja asiakirjoja ei muuteta.

Juridisesti muutos on kosmeettinen. Asetus määrittelee superälyn viittaamalla Yhdysvaltain lain olemassa olevaan tekoälyn määritelmään, joten superäly tarkoittaa laissa täsmälleen samaa kuin tekoäly. Presidentin tiede- ja teknologianeuvonantajan on 60 päivän kuluessa ehdotettava lakitekstiä, jolla superäly määritellään.

EU:ssa samat yhtiöt ovat jo lain alla

Ero Eurooppaan on jyrkkä. EU:n tekoälyasetus velvoittaa yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajia, eli juuri Googlea, OpenAI:ta, Anthropicia, Metaa ja xAI:ta, dokumentoimaan mallinsa ja noudattamaan tekijänoikeussääntöjä. Järjestelmäriskiä aiheuttavien suurimpien mallien tarjoajien on lisäksi arvioitava ja testattava mallejaan, raportoitava vakavista häiriöistä EU:n tekoälytoimistolle ja huolehdittava kyberturvallisuudesta.

Tärkein ero on valvonnassa. EU:ssa tulokset eivät jää yhtiön hallitukselle, vaan valvojana on Euroopan komissio, jolla on elokuusta 2026 lähtien ollut valta määrätä mallien tarjoajille sakkoja. Enimmäismäärä on 15 miljoonaa euroa tai kolme prosenttia maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Tarkemmin asetuksen rakenteesta kerrottiin AI Suomen selittäjässä.

Vapaaehtoisuuskaan ei ole Euroopassa uusi keksintö. EU:n heinäkuussa 2025 julkaisemaan käytännesääntöön sitoutuivat muun muassa Google, OpenAI ja Anthropic, xAI vain turvallisuusosuuden osalta. Meta kieltäytyi. Washingtonissa Zuckerberg allekirjoitti kevyemmän paperin mielellään.

Suomalaiselle ChatGPT:n, Clauden tai Geminin käyttäjälle Washingtonin sopimus ei muuta mitään, koska EU:ssa palveluja tarjoavat yhtiöt noudattavat täällä EU:n sääntöjä. Sama pätee suomalaisyrityksiin: ne, jotka rakentavat palvelujaan näiden mallien päälle, vastaavat itse tekoälyasetuksen velvoitteista, kuten henkilöstön tekoälylukutaidosta ja kiellettyjen käyttötapojen välttämisestä. Yhdysvaltalaisen toimittajan lupaus sisäisestä auditoinnista ei siirrä tätä vastuuta mihinkään.

Seuraava virstanpylväs marraskuussa

Sopimuksen todellinen testi on se, julkaiseeko yksikään yhtiö auditointiensa tuloksia vapaaehtoisesti. Mikään paperissa ei siihen velvoita.

Sitä ennen nähdään, miten Valkoinen talo aikoo kirjata superälyn lakiin. Asetuksen 60 päivän määräaika umpeutuu marraskuun lopussa. Jos ehdotettu määritelmä poikkeaa nykyisestä tekoälyn määritelmästä, nimenvaihdoksella voi olla sisältöäkin. Jos ei, amerikkalaiset virastot kirjoittavat jatkossa samasta teknologiasta eri kirjaimin.