Yhdysvaltalainen Mother Jones paljasti, että Piilaakson tunnetuimmat sijoittajat pumppaavat rahaa startupeihin, jotka tähtäävät ihmisalkioiden geneettiseen valintaan ja muokkaukseen. Listalla ovat OpenAI:n Sam Altman, Coinbasen Brian Armstrong, sijoittaja Peter Thiel sekä Andreessen Horowitzin Marc Andreessen.
Konkreettisia kohteita ovat ainakin Preventive, Orchid, Nucleus Genomics ja Herasight. Suuri osa yrityksistä myy jo polygeenistä alkioseulontaa hedelmöityshoidoissa: vanhempi voi valita useammasta IVF-alkiosta sen, jolla on tilastollisesti pienin riski sairastua tai joka ennustaa pidempää pituutta tai korkeampaa älykkyyttä. Preventive vie askelta pidemmälle ja yrittää muokata alkion DNA:ta CRISPR-tekniikalla.
Miksi tekoäly muutti yhtälön
Sijoittajien argumentti on poikkeuksellinen: jos tekoäly muuttuu seuraavan vuosikymmenen aikana yli-inhimillisen älykkääksi, ihmiskunnan ainoa keino säilyttää merkityksensä on nostaa omaa kognitiivista tasoaan biologisesti. Brian Armstrong on puhunut julkisesti niin sanotusta Gattaca-pinosta, jossa hedelmöitysklinikka, geenitestit ja tekoälyohjattu valikointi tuottavat optimoituja lapsia.
Tieteellinen yhteisö suhtautuu hankkeisiin suurella varauksella. Berkeleyn Innovative Genomics Instituten johtaja Fyodor Urnov tylytti tavoitteet Wall Street Journalille selvin sanoin.
“These people are not working on genetic diseases.”
Älykkyyden kaltaiset ominaisuudet määräytyvät tuhansien geenien yhteisvaikutuksesta, eikä yksittäisten muutosten pitkäaikaisia seurauksia tunneta. Alkion DNA:han tehdyt muutokset siirtyvät myös jälkikasvulle.
Yhdysvalloissa kielletty, kokeilut Lähi-idässä
Alkion geenimuokkaus, joka johtaa raskauteen, on kielletty Yhdysvalloissa ja useimmissa Euroopan maissa. Wall Street Journalin näkemän kirjeenvaihdon mukaan Preventive on selvitellyt mahdollisuuksia tehdä kokeita Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa, jossa lainsäädäntö on löyhempi.
Suomessa linja on tiukka
Suomessa alkioiden perimän muokkaaminen lisääntymistarkoituksessa on käytännössä kielletty. Geenitekniikkalaki (377/1995) ja laki hedelmöityshoidoista rajoittavat alkioiden tuottamista ja niiden käsittelyä, eikä ihmisalkion perimään puuttuminen ole sallittua, jos alkio aiotaan siirtää naiseen.
Helsingin yliopiston kantasolututkija, kliinisen genetiikan dosentti Kirmo Wartiovaara on todennut Imagen haastattelussa, että alkiotason geenimuokkauksen riskeistä on yksinkertaisesti liian vähän tietoa. Hänen mukaansa muokkaus voisi olla hyväksyttävää, jos hyödyt ylittävät riskit selvästi ja yhteiskunta antaa siihen luvan. Älykkyyden kaltaiset moniulotteiset ominaisuudet eivät tällä hetkellä täytä kumpaakaan kriteeriä.
Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE, geenitekniikan lautakunta sekä biotekniikan neuvottelukunta BTNK ohjaavat suomalaista linjaa. Suomalainen perhe ei voi tilata alkion IQ-optimointia kotimaisesta klinikasta, eikä Kelan hedelmöityshoitokorvaus kata tämäntyyppisiä toimenpiteitä. Suomalaisen julkisen terveydenhuollon ydinajatus on tasa-arvo: jokainen lapsi syntyy samasta lähtöviivasta riippumatta vanhempien varallisuudesta.
Tämä tasa-arvolähtökohta joutuu paineeseen, jos varakkaat amerikkalaiset alkavat hankkia geneettisesti optimoituja lapsia ulkomailta. Bioeettiset asiantuntijat ovat varoittaneet jo pitkään, että alkion seulontaan ja muokkaukseen perustuva markkina jakautuu nopeasti niihin, joilla on varaa, ja niihin, joilla ei.
Geenisakset – tekniikka, jolla DNA:ta voi leikata ja muokata tarkasti tietyssä kohdassa. Käytetään tutkimuksessa ja sairauksien hoidossa, mutta ihmisalkioon kohdistettuna se on useimmissa maissa kielletty.
Polygeeninen alkioseulonta
Menetelmä, jossa hedelmöityshoidoissa syntyneitä alkioita verrataan toisiinsa tuhansien geenivariaatioiden perusteella ja arvioidaan niiden tilastollisia riskejä esimerkiksi sairauksiin tai ominaisuuksiin.
IVF
Koeputkihedelmöitys – hedelmöityshoito, jossa munasolu hedelmöitetään laboratoriossa ja siirretään kohtuun.
AI-pelosta tuli bioetiikan ajuri
Mother Jonesin paljastuksen kiinnostavin ulottuvuus ei ole rahasumma vaan motiivi. Vielä viisi vuotta sitten alkion geenimuokkauksen takana olivat tieteilijät, joita kiinnostivat perinnölliset sairaudet. Nyt sen ajurina seisoo joukko teknologiamiljardöörejä, joiden lähtökohta on suora: he uskovat oman luomuksensa, edistyneen tekoälyn, jättävän ihmiset kohta jälkeensä, ja hakevat vastausta evoluution puolelta.
Suomen kannalta paine ei tule lainsäädäntöön ensimmäisenä. Se tulee keskusteluun siitä, mitä tarkoittaa olla ihminen aikana, jolloin osa rikkaimmista pyrkii rakentamaan jotain muuta.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
