Valtavakuumi Washingtonissa
David Sacks ilmoitti keskiviikkona, ettei hän enää toimi Yhdysvaltain tekoäly- ja kryptovaluuttatsaarina. Syy on byrokraattinen: erityishallitusvirkamiehen (special government employee) status rajoittaa työskentelyn 130 päivään vuodessa, ja Sacks on käyttänyt ne kaikki. Riskisijoittajana tunnettu Sacks nimitettiin tehtävään joulukuussa 2024, kun Trumpin toinen presidenttikausi alkoi.
Valkoinen talo vahvisti, ettei seuraajaa aiota nimittää. Sacks siirtyy puheenjohtamaan presidentin tiede- ja teknologianeuvostoa PCAST:ia yhdessä tiedepolitiikasta vastaavan Michael Kratsiosin kanssa. Neuvostoon kuuluu vaikutusvaltaisia nimiä: Nvidian Jensen Huang, Metan Mark Zuckerberg ja Oraclen Larry Ellison.
Nimistä huolimatta PCAST on neuvoa-antava elin vailla toimeenpanovaltaa. Se voi tutkia ja suositella, mutta ei asettaa tai valvoa politiikkaa. Käytännössä maailman suurimman talouden tekoälypolitiikalla ei ole enää operatiivista johtajaa, ja ajoitus on ongelmallinen. Tekoälyn sääntely kiihtyy maailmanlaajuisesti, alalla liikkuvat satojen miljardien investoinnit, ja Eurooppa on juuri saamassa tekoälyasetuksensa täysimääräisesti voimaan.
130 päivän saldo
Sacksin saavutukset painottuvat selvästi kryptovaluuttojen puolelle. GENIUS Act loi ensimmäisen liittovaltion tason kehyksen maksu-stablecoineille, ja Sacks ajoi strategisen Bitcoin-reservin perustamista valtion takavarikoimista kolikoista. Hän järjesti pankkien ja kryptoyritysten väliset neuvottelut, joista syntyi kompromissi stablecoinien tuotosta. Digitaalisten omaisuuserien markkinarakennelaki CLARITY Act jäi sen sijaan jumiin senaatin pankkikomiteaan.
Tekoälypuolella tulokset olivat hajanaisempia. Sacks oli mukana julkistamassa Stargate-hanketta, yksityisvetoista jopa 500 miljardin dollarin investointisuunnitelmaa tekoäly-infrastruktuuriin. Hän vaikutti Bidenin hallinnon tekoälyasetusten purkamiseen ja osallistui kansallisen tekoälylainsäädännön muotoiluun. Konkreettisimmillaan hän ajoi Nvidian vientirajoitusten lieventämistä ja välitti Arabiemiraateille 500 000 tekoälysirun kaupan toukokuussa 2025.
Kaksoisrooli riskisijoittajana ja hallinnon neuvonantajana varjosti kuitenkin koko kautta. NPR:n selvityksen mukaan Sacksin sijoitusyhtiö Craft Ventures omistaa osuuksia 449 yrityksessä, joilla on tekoälytuotteita. Senaattori Elizabeth Warren käynnisti etiikkatutkinnan syyskuussa 2025. Kun Sacks esimerkiksi ajoi stablecoin-lainsäädäntöä, hänen yhtiönsä omisti 7,8 prosentin osuuden kryptoyritys BitGo:sta, joka hyötyi suoraan GENIUS Actin säännöksistä.
“Nämä ovat näennäisiä etiikkapoikkeuslupia, joilta puuttuu objektiivinen analyysi. Ne on laadittu mahdollistamaan Sacksin taloudellinen hyötyminen virka-asemastaan.”
Tsaarimalli vastaan pysyvä rakenne
Vertailu Euroopan unioniin paljastaa perustavanlaatuisen eron siinä, miten tekoälypolitiikkaa rakennetaan. EU perusti tammikuussa 2024 pysyvän tekoälytoimiston (AI Office) komission alaisuuteen. Toimistossa työskentelee yli 125 asiantuntijaa viidessä yksikössä: sääntely, turvallisuus, innovaatio, robotiikka ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Se valvoo yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajia ja koordinoi tekoälyasetuksen toimeenpanoa, jonka täysi soveltaminen alkaa elokuussa 2026.
Yhdysvallat on valinnut toisen tien. Tekoälypolitiikkaa on johdettu yksittäisen henkilön kautta, jonka mandaatti perustui erityisvirkamiehen 130 päivän aikarajoitukseen. Kun Sacks lähti, hänen mukanaan poistui institutionaalinen muisti, suhteet ja operatiivinen johtajuus. Jäljelle jäi PCAST, jonka jäsenet johtavat samaan aikaan maailman suurimpia tekoäly-yhtiöitä. Riippumattomuus ei ole juuri tämän neuvoston vahvuus.
Ero näkyy konkreettisesti. EU:n tekoälytoimisto voi antaa sitovia ohjeita tekoälymallien tarjoajille ja määrätä sanktioita rikkomuksista. PCAST voi laatia raportin ja toivoa, että joku lukee sen.
