Tekoäly

Tekoälyala vie 300 miljoonaa USA:n välivaaleihin

Kryptoalan lobbausmalli toimii esikuvana – vaikutukset yltävät Eurooppaan.

Kaisa KasvukoskiKaisa Kasvukoski
Jaa:
Tekoälyala vie 300 miljoonaa USA:n välivaaleihin

Sadan miljoonan dollarin järjestö

Yhdysvaltain tekoälyteollisuus on rakentanut poliittisen vaikuttamiskoneiston, jollaista teknologiasektori ei ole aiemmin nähnyt. Maaliskuun lopussa julkistettu Innovation Council Action ilmoitti käyttävänsä yli 100 miljoonaa dollaria vuoden 2026 välivaaleihin. Tavoite on suoraviivainen: valita kongressiin edustajia, jotka vastustavat tekoälyn tiukkaa sääntelyä.

Järjestön perusti Taylor Budowich, presidentti Trumpin entinen apulaisesikuntapäällikkö. Hanke on saanut siunauksen David Sacksilta, teknologiasijoittajalta ja Valkoisen talon tekoälyneuvojalta. Sacks on ollut yksi Trumpin hallinnon keskeisimmistä tekoälylinjausten arkkitehdeista.

Järjestö on kehittänyt pisteytysjärjestelmän kongressiedustajien arviointiin. Se mittaa, kuinka lähellä kunkin edustajan linja on Trumpin tekoälypolitiikkaa. Korkeat pisteet tuovat kampanjarahaa, matalat tarkoittavat vastaehdokkaan rahoitusta. “Kavalleria on tulossa tukemaan päättäjiä, jotka seisovat presidentin rinnalla, ja pitämään vastuussa ne, jotka eivät seiso”, Budowich sanoi Axiosille.

Yli 300 miljoonaa dollaria

Innovation Council Action ei ole yksin. Leading the Future -järjestöä rahoittavat muun muassa OpenAI:n perustajajäsen Greg Brockman, pääomasijoitusyhtiö Andreessen Horowitz ja Palantirin perustaja Joe Lonsdale. Sekin on luvannut yli 100 miljoonaa dollaria välivaaleihin.

Meta on perustanut erillisen super PAC -rahaston, jonka budjetti on noin 65 miljoonaa dollaria. Rahaston painopiste on osavaltiotason vaaleissa, joissa päätetään paikallisista tekoälysäännöistä.

Yhteenlaskettuna tekoälyalan vaalibudjetti ylittää 300 miljoonaa dollaria. Summa tekee tekoälyteollisuudesta yhden vuoden 2026 vaalien suurimmista yritysrahoittajista ja osoittaa, kuinka paljon alan toimijat uskovat sääntelyn vaikuttavan liiketoimintaansa.

Kryptovaluuttojen menestysmalli

Strategia ei ole uusi. Kryptovaluuttateollisuuden Fairshake-järjestö käytti vuoden 2024 vaaleissa 139 miljoonaa dollaria ja saavutti 91 prosentin onnistumisasteen: sen tukemat ehdokkaat voittivat yli 50 paikkaa kongressiin. Kryptorahoitus oli tuolloin suurin yksittäinen yrityslähtöinen vaalirahoituksen lähde Yhdysvalloissa. Lähes puolet kaikista yritysten vaalidonaatioista tuli kryptoalalta.

Tekoälyala seuraa samaa pelikirjaa. Merkittävä osa rahoittajista on samoja henkilöitä ja yhtiöitä: Andreessen Horowitz rahoitti sekä Fairshakea että Leading the Futurea. Tavoitekin on tuttu – luoda yhtenäinen liittovaltiotason sääntelykehys, joka korvaisi osavaltioiden omat lait ja estäisi tiukemmat paikalliset rajoitukset.

“Tältä oligarkia näyttää.”

— Matthew Stoller, American Economic Liberties Projectin tutkija
300+ M$↑

Tekoälyalan kokonaispanostus välivaaleihin

139 M$

Fairshaken kryptolobbauksen ennätys 2024

3

Tunnistettua tekoäly-Super PAC:ia

0↓

Liittovaltion tekoälylakia USA:ssa

Axios, CNBC, 2026

Sanasto

Super PAC
Yhdysvaltalainen poliittinen rahoitusjärjestö, joka saa kerätä rajattomasti rahaa yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä vaalikampanjoiden tukemiseen. Se ei saa koordinoida suoraan ehdokkaan kanssa.

Sääntelyn rintamalinjat ulottuvat Eurooppaan

Lobbauskoneistolla on myös vastustajansa. Senaattori Ted Cruz yritti sisällyttää osavaltiolakien ohitusmekanismin republikaanien budjettipakettiin, mutta ehdotus kaatui puoluerajat ylittävään vastustukseen. Floridan kuvernööri Ron DeSantis ajaa omaa kansalaisten tekoälyoikeuslakiaan, joka korostaisi yksityisyydensuojaa. Senaattori Bernie Sanders on puolestaan vaatinut moratoriumia uusien tekoälyn datakeskusten rakentamiselle.

Yhdysvaltain sääntelylinja heijastuu väistämättä Eurooppaan. EU:n tekoälyasetus tulee täysimääräisesti voimaan elokuussa 2026, ja se asettaa tiukat vaatimukset suuririskisille tekoälyjärjestelmille, läpinäkyvyydelle ja datan laadulle. Jos Yhdysvallat purkaa samanaikaisesti omaa sääntelyään, eurooppalaisille yrityksille syntyy kilpailuhaitta: yhdysvaltalaiset tekoäly-yhtiöt kehittävät tuotteitaan kevyemmässä ympäristössä ja tuovat ne sitten EU-markkinoille.

Suomessa vaikutus näkyy konkreettisesti. EU:n tekoälyasetus luokittelee esimerkiksi rekrytointitekoälyn suuririskiseksi järjestelmäksi, mikä vaatii yrityksiltä raskasta dokumentointia ja jatkuvaa valvontaa. Yhdysvalloissa vastaavia vaatimuksia ei ole näköpiirissä, jos tekoälylobby saa tahtonsa läpi. Suomalaiset yritykset kilpailevat amerikkalaisten kanssa samoilla markkinoilla, mutta eri säännöillä.

Kryptoala todisti vuonna 2024, että vaalirahalla voi ostaa sääntelymyönteisen kongressin. Tekoälyalan seuraava testi on marraskuussa.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 120 vuotta koodaamatta, sitten 5,4 miljoonaa
  2. 2Teemu Roos: tekoälyn tuhopuheissa voi olla kyse rahasta
  3. 3Mikä on Jev? Tekoälymalli, joka päättää eikä kirjoita
  4. 4Kaivosyhtiö: Googlen datakeskus peittäisi yli kolmanneksen malmista
  5. 5Mediakonserni osti suomalaisen tekoälyn, joka lukee julkiset hankinnat

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.