Ukrainasta maailman ensimmäinen tekoälyvaltio?

Valtio älypuhelimessa

Kun perinteinen byrokratia romahtaa sodan jaloissa, tilalle tarvitaan jotain uutta. Ukrainassa vastaus on Diia – mobiilisovellus, josta on tullut 23 miljoonan kansalaisen digitaalinen elämänlanka. Sovelluksella voi hoitaa lähes 200 viranomaispalvelua ja kantaa mukanaan 33 digitaalista asiakirjaa passia myöten.

Nyt Ukraina ottaa seuraavan askeleen. Maan digitalisaatiosta vastaava varapääministeri Myhajlo Fedorov ilmoitti syksyllä 2025, että tavoitteena on rakentaa maailman ensimmäinen "agenttivaltio" – valtio, jossa tekoäly ei ainoastaan avusta virkailijoita vaan tekee päätöksiä ja tuottaa palveluita itsenäisesti.

Tekoäly virkailijoiden tilalle

Diia.AI on maailman ensimmäinen kansallinen tekoälyavustaja hallinnon portaalissa. Googlen Gemini-teknologiaan perustuva avustaja osaa käsitellä palvelupyyntöjä tuloselvityksistä yrityksen perustamiseen, ja sitä voi käyttää tekstillä tai puheella. Jo yli 35 000 ukrainalaista on kokeillut palvelua, ja avustaja on tuottanut yli tuhat virallista asiakirjaa.

Tekoäly hoitaa jo yli puolet niistä yhteydenotoista, jotka aiemmin vaativat ihmistyövoimaa. Järjestelmä opastaa käyttäjää lomakkeiden täytössä, tarkistaa rekisteritietoja ja räätälöi palveluja elämäntilanteen mukaan, olipa kyseessä lapsen syntymä tai uuden yrityksen perustaminen. Järjestelmä pyörii hybridiarkkitehtuurissa: osa käsittelystä tapahtuu Ukrainan omilla palvelimilla ja osa Googlen pilvessä.

Sota pakotti innovoimaan

Diia julkaistiin alun perin vuonna 2020, mutta Venäjän hyökkäys helmikuussa 2022 muutti kaiken. Kun virastot sulkeutuivat ja miljoonia ihmisiä pakeni kodeistaan, mobiilisovelluksesta tuli monelle ainoa tapa asioida viranomaisten kanssa. Nykyään 59 prosenttia ukrainalaisista käyttää sähköisiä viranomaispalveluita, ja lähes puolet heistä asioi nimenomaan Diian kautta.

Vertailu muihin digitaalisen hallinnon edelläkävijöihin on valaiseva. Viro aloitti e-kansalaisuusohjelmansa vuonna 2014 ja tarjoaa nykyään sata prosenttia julkispalveluistaan verkossa, mutta rakentaminen on vienyt vuosikymmeniä. Ukraina on edennyt nopeammin, koska sota ei jätä aikaa odotteluun. Ratkaisu on myös erilainen: siinä missä Viron järjestelmä perustui pitkään tietokoneisiin ja älykortteihin, Ukrainan malli on alusta asti mobiilipohjainen. Sotaoloissa älypuhelin on usein ainoa laite, joka ihmisillä on mukana. Merkille pantavaa on, että Viro on sittemmin pilotoinut mobiilitunnistusta nimenomaan Diian järjestelmän pohjalta.

Turvallisuuskysymykset nousevat väistämättä esiin, kun kokonainen valtio siirtää palvelunsa tekoälyn hoidettaviksi. Fedorovin mukaan Ukraina on todennäköisesti ensimmäinen valtio maailmassa, joka on joutunut torjumaan tekoälyjärjestelmiin kohdistuvia prompt-hyökkäyksiä eli yrityksiä manipuloida tekoälyä paljastamaan arkaluontoisia tietoja. Ministeriö on reagoinut perustamalla oman kyberturvallisuusyksikön, järjestämällä bug bounty -ohjelmia ja avaamalla lähdekoodia.

Kohti omaa kielimallia

Ukraina ei aio jäädä riippuvaiseksi ulkomaisesta teknologiasta. Maa rakentaa omaa kansallista kielimallia Nvidian tuella, ja ensimmäisen betaversion on määrä valmistua keväällä 2026. Oma malli on tarpeen erityisesti ukrainan kielen erityispiirteiden vuoksi. Nykyiset suuret kielimallit eivät tunne esimerkiksi surzhykia, ukrainan ja venäjän sekoitusta, jota miljoonat puhuvat arjessa.

Ukrainan virallinen tavoite on nousta kolmen kärkimaan joukkoon tekoälyn hyödyntämisessä julkishallinnossa vuoteen 2030 mennessä. Sota-ajan pakko on synnyttänyt jotain, mitä rauhan ajan byrokratia harvoin tuottaa: valmiuden kokeilla rohkeasti ja ottaa käyttöön teknologiaa, jota muualla vasta pohditaan. Suomessa ja Virossa digitaaliset julkispalvelut ovat kehittyneet vuosikymmenten saatossa, mutta Ukrainan esimerkki osoittaa, että kriisi voi tiivistää kehityskaaren vuosiin.