Tekoäly

Vastuullisuus voi maksaa Anthropicille 200 miljoonaa

Pentagonin ja tekoäly-yhtiön välirikko voi heijastua NATO-maihin

Aino AikajärviAino Aikajärvi
Jaa:
Vastuullisuus voi maksaa Anthropicille 200 miljoonaa

Tekoäly sodassa, turvallisuusriski rauhassa

Yhdysvaltain puolustusministeriö punnitsee toimenpidettä, jota se on perinteisesti käyttänyt vain vihollismaita vastaan. Se harkitsee Anthropicin leimaamista toimitusketjuriskiksi, mikä tarkoittaisi käytännössä sitä, että jokaisen Pentagonin kanssa asioivan yrityksen olisi katkaistava välinsä Anthropiciin.

Kohde ei ole kiinalainen valmistaja vaan amerikkalainen tekoäly-yhtiö, joka on Pentagonin ainoa kumppani salatuissa tekoälyverkoissa. Vielä viime heinäkuussa osapuolet allekirjoittivat 200 miljoonan dollarin yhteistyösopimuksen. Nyt puolustusministeri Pete Hegseth on NBC Newsin mukaan lähellä päätöstä katkaista välit.

Iskun jälkipyykki

Kiista kärjistyi tammikuun alussa, kun Yhdysvaltain erikoisjoukot tekivät iskun Venezuelaan ja ottivat kiinni presidentti Nicolás Maduron. Wall Street Journalin mukaan operaatiossa hyödynnettiin Anthropicin Claude-tekoälyä puolustusyhtiö Palantirin alustan kautta, oletettavasti tiedusteludatan analysointiin.

Operaation jälkeen Anthropicin johtohenkilö otti yhteyttä Palantiriin ja tiedusteli, oliko Claudea todella käytetty iskussa. Palantirin edustaja tulkitsi yhteydenoton hälyttäväksi ja raportoi siitä Pentagonille. Viesti oli, että Anthropic saattaisi vastustaa oman teknologiansa sotilaskäyttöä.

Pentagonille kyse on luottamuksesta. Tekoälykumppani, joka kyseenalaistaa operaatioita jälkikäteen, näyttäytyy turvallisuusriskinä riippumatta siitä, ovatko sen huolet sinänsä perusteltuja.

“Demokratioiden tulisi saada tekoälytyökaluja käyttöönsä – harkiten ja tietyin rajoin.”

— Dario Amodei, Anthropicin toimitusjohtaja

Kaksi punaista viivaa vastaan rajaton käyttöoikeus

Anthropicin kanta tiivistyy kahteen ehtoon. Yhtiö ei halua Claudea käytettävän amerikkalaisten massavalvontaan eikä täysin autonomisissa asejärjestelmissä, joissa ihminen ei tee lopullista tulituspäätöstä.

Hegseth julkaisi tammikuussa tekoälystrategian, joka vaatii kaikkia puolustusministeriön tekoälytoimittajia poistamaan omat käyttörajoituksensa 180 päivän kuluessa. Pentagonin kanta on, että mallin pitää olla käytettävissä kaikkiin laillisiin tarkoituksiin ilman valmistajan ehtoja. Muut suuret tekoäly-yhtiöt, kuten OpenAI ja Google, eivät ole asettaneet vastaavia rajoituksia sotilaskäytölle.

Asetelma on kiusallinen molemmille. Pentagon tarvitsee huipputekoälyä, mutta ei hyväksy toimittajaa, joka sanelee käyttöehdot. Anthropic on puolestaan rakentanut koko brändinsä vastuullisen kehityksen varaan – siitä luopuminen veisi yhtiöltä sen keskeisen kilpailuedun sijoittajien ja tutkijoiden silmissä.

Pentagonin ja Anthropicin välien kiristyminen

2025-07

200 miljoonan sopimus

Pentagon ja Anthropic allekirjoittavat yhteistyösopimuksen Clauden käytöstä salatuissa tekoälyverkoissa.

2026-01

Venezuela-operaatio

Erikoisjoukot hyödyntävät Claudea Palantirin alustan kautta Maduron kiinniotossa.

2026-01

Anthropic kyseenalaistaa

Anthropicin johtohenkilö tiedustelee Palantirilta Clauden käytöstä operaatiossa. Palantir raportoi yhteydenotosta Pentagonille.

2026-01

Hegsethin tekoälystrategia

Puolustusministeri vaatii kaikkia tekoälytoimittajia poistamaan omat käyttörajoituksensa 180 päivän kuluessa.

2026-02

Toimitusketjuriski-leima harkinnassa

Pentagon lähellä päätöstä, joka katkaisisi kaikki yhteistyösuhteet Anthropiciin.

Sanasto

Toimitusketjuriski
Yhdysvaltain puolustusministeriön nimitys toimittajalle, joka katsotaan turvallisuusuhkaksi. Leima estää kaiken yhteistyön Pentagonin alihankkijoiden kanssa.
Autonominen asejärjestelmä
Ase, joka valitsee kohteensa ja iskee ilman ihmisen lopullista päätöstä – esimerkiksi itse maaliin hakeutuva drooni.

Suomi ja NATO sivuraiteella

Suomen näkökulmasta kiista ei ole pelkkä amerikkalainen sisäpolitiikka. NATO-jäsenenä Suomi on sidoksissa liittokuntansa teknologiavalintoihin, ja suuri osa sotilasliittouman digitaalisesta infrastruktuurista nojaa yhdysvaltalaisiin alustoihin.

Puolustusvoimat on panostanut omaan tekoälykehitykseensä ja solmi viime vuonna yhteistyösopimuksen kotimaisen NestAI:n kanssa. Tavoitteena on datakeskeisen sodankäynnin kyvykkyydet ja oma tekoälyn osaamiskeskus. Kansallinen kehitystyö ei kuitenkaan korvaa tarvetta toimivalle transatlanttiselle yhteistyölle.

Jos Yhdysvallat alkaa luokitella tekoälytoimittajia sen perusteella, pitävätkö ne kiinni omista eettisistä periaatteistaan, eurooppalaiset liittolaiset joutuvat vaikean valinnan eteen. EU:n parlamentti on ajanut kansainvälistä sopimusta autonomisten aseiden rajoittamiseksi, kun taas Yhdysvallat on johdonmukaisesti vastustanut tällaisia rajoituksia.

Pentagonin ja Anthropicin välinen kiista on ennakkotapaus siitä, kuka lopulta päättää tekoälyn sotilaskäytön rajat: teknologian kehittäjä, sen ostaja vai demokraattisesti valitut päättäjät. Vastaus riippuu toistaiseksi siitä, kummalla puolella Atlanttia kysymyksen esittää.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Saloon nousee 2 miljardin datakeskus sokeritehtaan viereen
  2. 2Robotit hyppäsivät sulaan teräkseen Imatralla
  3. 3Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero
  4. 4Kunta antoi johtajien työt tekoälylle – nyt asia on poliisilla
  5. 5Eurooppa jarruttaa datakeskuksia – Suomessa kunnat kosivat yhä

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.