Yksi ihminen riittää yritykseksi – Kiina rahoittaa

Kaksi kiinalaista kaupunkia päätti viime viikolla, että tekoälyagenttien ekosysteemistä kannattaa maksaa. Shenzhenin Longgangin alue julkaisi 7. maaliskuuta luonnoksen tukipaketista, joka lupaa jopa 10 miljoonan juanin rahoitusta OpenClaw-pohjaisille hankkeille. Kaksi päivää myöhemmin Wuxin teknologiavyöhyke vastasi omalla ohjelmallaan.

Molempien ohjelmien keskiössä ovat yhden hengen yritykset – firmoja, joissa yksi ihminen pyörittää tekoälyagentin avulla kokonaista liiketoimintaa. Konsepti on Kiinassa noussut pintaan OpenClaw:n myötä, ja nyt paikallishallinnot haluavat osansa.

Tukipaketit eivät ole sattumanvaraisia. Ne ovat osa Kiinan laajempaa "tekoäly plus" -toimintaohjelmaa, joka pyrkii integroimaan tekoälyn koko talouteen vuoteen 2030 mennessä.

247 000 tähteä sadassa päivässä

OpenClaw on itävaltalaisen kehittäjän Peter Steinbergerin luoma avoimen lähdekoodin tekoälyagenttikehys, joka julkaistiin tammikuussa 2026. Se pyörittää tekoälyagenttia käyttäjän omalla koneella. Agentti osaa hoitaa sähköposteja, hallita tiedostoja, varata lentoja ja aikatauluttaa tapaamisia luonnollisella kielellä.

Suosio räjähti. OpenClaw keräsi yli 247 000 GitHub-tähteä noin sadassa päivässä ja ohitti Linux-ytimen, joka on kerännyt tähtiä yli 30 vuotta. React-kirjasto saavutti vastaavan suosion 13 vuodessa. Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang kutsui OpenClaw:ta "todennäköisesti kaikkien aikojen tärkeimmäksi ohjelmistojulkaisuksi".

Kiinassa ilmiöstä tuli kansanliike. Tammikuussa lähes tuhat ihmistä jonotti Tencentin Shenzhenin-konttorin edustalla saadakseen apua asennuksessa. Trendiä kutsutaan nimellä "kasvata hummeria", viittaus OpenClaw:n maskottiin. Helmikuussa Steinberger siirtyi OpenAI:n palvelukseen ja projekti avoimen lähdekoodin säätiön hallintaan.

Longgang tarjoaa kodin agenttifirmoille

Longgangin alueen tukipaketin lempinimi on "Hummerikymppi". Yritykset voivat saada jopa kaksi miljoonaa juania, noin 260 000 euroa, avoimen lähdekoodin kehitystyöstä, lisäosien kehittämisestä tai fyysisen tekoälyn sovelluksista. Yritysprojekteihin on tarjolla 40 prosentin kustannustuki, jonka vuosikatto on kaksi miljoonaa juania.

Rahan lisäksi Longgang houkuttelee kehittäjiä arkisilla eduilla. Uudet yhden hengen tekoäly-yritykset saavat kolme kuukautta ilmaista pilvilaskentatehoa, kaksi kuukautta ilmaista asumista ja puolitoista vuotta alennetun vuokran toimitiloja. Tohtorintutkinnon suorittaneille kehittäjille on tarjolla jopa 100 000 juanin asettautumistuki.

Wuxi painottaa teollisuutta

Wuxin korkean teknologian alue julkaisi 9. maaliskuuta 12 kohdan tukiohjelman. Painopiste on eri kuin Shenzhenissä: Wuxi tähtää teollisuuteen. Suurin yksittäinen tuki, jopa viisi miljoonaa juania eli noin 650 000 euroa, on varattu agenttien ydintekniikan läpimurroille.

Teollisille sovelluksille kuten laaduntarkastukseen ja ennakoivaan kunnossapitoon on tarjolla 500 000 juania. Esimerkkihankkeille voi saada kaksi miljoonaa. Yhden hengen yrityksille Wuxi lupaa kolme vuotta vuokratonta toimitilaa ja aloittaville yrittäjille jopa 120 000 juanin elinkustannustuen.

Kaupunkien ohjelmat heijastavat Kiinan sisäistä kilpailua siitä, kuka houkuttelee eniten tekoälyosaamista. Shanghai on järjestänyt kehittäjäkilpailuja, ja lisää kaupunkeja odotetaan mukaan lähiviikkoina.

Peking varoittaa, kaupungit rahoittavat

Kaupunkien into ei ole täysin ongelmatonta. Kiinan kansallinen haavoittuvuustietokanta varoitti maaliskuun alussa, että OpenClaw:n vaatimat laajat järjestelmäoikeudet voivat johtaa kyberhyökkäyksiin tai yksityisyyden vaarantumiseen. Concordia AI:n analyytikko Fang Liang tiivisti ongelman: agentti tarvitsee toimiakseen oikeuksia, jotka ohittavat perinteiset tietoturvasuojaukset.

Pekingin linja on varovainen mutta ei kieltävä. Keskushallinto kehotti yrityksiä tarkistamaan asetukset ja poistamaan tarpeettomat käyttöoikeudet. Kaupunkien tukiohjelmat etenivät silti samalla viikolla.

Asetelma on kiinnostava myös Euroopasta katsottuna. EU:n tekoälysäädös tuli täysimääräisesti voimaan 2026 ja luokittelee järjestelmiä riskitasojen mukaan. Kiina valitsi toisen polun: sääntelyn sijasta se puskee julkista rahaa ekosysteemeihin. Suomalaiselle kehittäjälle tai yrittäjälle tämä on signaali siitä, mihin agenttitalous on menossa. Kun kaupungit alkavat kilpailla agenttiekosysteemeistä samalla innolla kuin datakeskuksista, yhden hengen tekoäly-yritys ei ole enää kokeilu vaan oma toimialansa.