Quinnipiac-yliopiston maaliskuussa julkaisema kysely piirtää ristiriitaisen kuvan amerikkalaisten suhteesta tekoälyyn. 1 397 aikuiselta kysyttiin tekoälyn käytöstä, luottamuksesta ja huolista. Tulokset ovat selkeät: 73 prosenttia vastaajista kertoo käyttäneensä tekoälytyökaluja, mutta vain 21 prosenttia sanoo luottavansa tekoälyn tuottamaan tietoon useimmiten tai lähes aina. 76 prosenttia luottaa tekoälyyn vain harvoin tai silloin tällöin.
Kuilu ei ole uusi, mutta se on kasvanut. Quinnipiacin edellisessä, huhtikuussa 2025 tehdyssä kyselyssä luottamusluvut olivat käytännössä samat. Muuttunut on käyttö: tekoälyn tutkimuskäyttö nousi vuodessa 37 prosentista 51 prosenttiin, data-analyysi 17 prosentista 27 prosenttiin ja kuvien luominen 16 prosentista 24 prosenttiin. Amerikkalaisten enemmistö käyttää siis työkalua, johon se ei luota.
“Ristiriita käytön ja luottamuksen välillä on silmiinpistävä. Amerikkalaiset omaksuvat tekoälyä selvästi, mutta syvällä epäröinnillä – eivät syvällä luottamuksella.”
Enemmistö odottaa haittaa, ei hyötyä
Pessimismi ei rajoitu luottamukseen. 55 prosenttia vastaajista uskoo tekoälyn tekevän arjessa enemmän haittaa kuin hyötyä. Vuotta aiemmin samaa mieltä oli 44 prosenttia, joten kasvua on tullut yli kymmenen prosenttiyksikköä. Koulutuksen kohdalla luku on vielä korkeampi: 64 prosenttia näkee tekoälyssä enemmän uhkaa kuin mahdollisuutta.
Työmarkkinoita koskeva pelko on kasvanut vielä jyrkemmin. 70 prosenttia uskoo tekoälyn vähentävän työpaikkoja, kun vuotta aiemmin osuus oli 56 prosenttia. Nousua on 14 prosenttiyksikköä alle vuodessa. Vain seitsemän prosenttia uskoo tekoälyn lisäävän työtilaisuuksia.
Pelko on tosin yleisempää kuin henkilökohtaista. Vaikka 70 prosenttia näkee uhkan yhteiskunnan tasolla, vain 30 prosenttia työntekijöistä on huolissaan nimenomaan omasta työpaikastaan. Sekin on selvä kasvu vuoden takaisesta 21 prosentista. 80 prosenttia amerikkalaisista sanoo olevansa huolissaan tekoälystä, ja 74 prosenttia katsoo hallituksen tekevän liian vähän sääntelyä. Vuotta aiemmin sääntelyn puutteesta valitti 69 prosenttia.
Z-sukupolvi käyttää eniten ja pelkää eniten
Kyselyn kiinnostavin löydös koskee Z-sukupolvea, vuosina 1997–2008 syntyneitä. He ovat diginatiiveja, jotka tuntevat tekoälytyökalut parhaiten, mutta suhtautuvat työmarkkinoihin kaikkein synkimmin. Z-sukupolven vastaajista 81 prosenttia uskoo tekoälyn vähentävän työpaikkoja. Boomereilla luku on 66 prosenttia, hiljaisella sukupolvella 57.
Quinnipiacin kauppakorkeakoulun tutkija Tamilla Triantoro tiivistää: nuoret tuntevat tekoälyn parhaiten, mutta näkevät sen vaikutukset pessimistisimmin. Taustalla voi olla konkreettinen kokemus. Yhdysvalloissa aloitustason työpaikkailmoitukset ovat vähentyneet 35 prosenttia vuodesta 2023. Harvard Business Review:n tammikuussa julkaiseman selvityksen mukaan yli 80 prosenttia yliopisto-opiskelijoista on käyttänyt generatiivista tekoälyä, mutta 61 prosenttia suhtautuu pessimistisesti uramahdollisuuksiinsa.
Paradoksi on ilmeinen: Z-sukupolvea kehotetaan hallitsemaan tekoäly pysyäkseen kilpailukykyisenä, mutta samalla tekoäly nakertaa juuri niitä aloitustason töitä, joista uran pitäisi alkaa. Ei ihme, että nuoret ovat huolissaan.
Tekoälypomo ei houkuta
Saman kyselyn erikoisempi osuus koski tekoälyesimiestä. Vastaajilta kysyttiin, suostuisivatko he ottamaan tekoälyohjelman suoraksi esimiehekseen, joka jakaisi työtehtävät ja laatiisi aikataulut. Vain 15 prosenttia suostuisi. 80 prosenttia kieltäytyisi.
Millenniaalit ovat myöntyväisimpiä: heistä 19 prosenttia ottaisi tekoälypomon. Z-sukupolvesta 18 prosenttia ja X-sukupolvesta 12 prosenttia olisi valmis kokeilemaan. Luku kertoo jotain olennaista. Vaikka tekoäly osaa jo hoitaa monia esimiehen rutiinitehtäviä, ihmiset haluavat edelleen toisen ihmisen tekemään päätöksiä heidän työstään.
Quinnipiacin tekniikan tiedekunnan apulaisdekaani Brian O'Neill huomauttaa, että halu saada "toinen mielipide" ihmiseltä näkyy koko kyselyssä. Jopa silloin kun tekoäly on todistettavasti tarkempi, kuten lääketieteellisten kuvien tulkinnassa, 81 prosenttia haluaa yhdistelmän ihmistä ja tekoälyä. Vain kolme prosenttia antaisi päätöksen yksin tekoälylle.
Suomesta puuttuu Quinnipiacin kaltainen säännöllinen väestötason mittaus tekoälyluottamuksesta. Lähimmät vertailukohdat ovat hajanaisia. Solitan tutkimuksen mukaan 62 prosenttia suomalaisista tietotyöläisistä käyttää työssään tekoälyä ja 76 prosenttia uskoo sen muuttavan omaa työnkuvaansa viiden vuoden sisällä. Digiturvabarometrin mukaan vain 20 prosenttia suomalaisista luottaa tekoälyn käsittelevän henkilötietoja turvallisesti. Yhdysvaltain kaltainen käytön ja luottamuksen kuilu näyttää olevan olemassa myös täällä, vaikkei sitä ole mitattu yhtä järjestelmällisesti.
SAS Instituten kansainvälinen tutkimus vahvistaa kuvaa: Pohjoismaat ovat tekoälyn vastuullisessa käytössä jäljessä. Vain 7,5 prosenttia pohjoismaisista organisaatioista on saavuttanut korkeimman kypsyystason, kun maailmanlaajuinen keskiarvo on 10,4 prosenttia. Kolmasosa toimii niin sanotussa luottamuksen vaaravyöhykkeessä, jossa tekoälyyn nojataan ilman riittäviä hallintamekanismeja.
Quinnipiacin kyselyn viesti on selkeä: pelkkä käyttöasteen kasvattaminen ei riitä. Pew Researchin mukaan tekoälyasiantuntijoista 56 prosenttia uskoo tekoälyn vaikuttavan yhteiskuntaan myönteisesti, mutta tavallisista amerikkalaisista vain 17 prosenttia jakaa tämän näkemyksen. Kuilu on siis myös asiantuntijoiden ja kansalaisten välillä. Ilman läpinäkyvyyttä, sääntelyä ja konkreettisia vastauksia työmarkkinahuoliin luottamus ei seuraa käytön perässä. Se on haaste, joka koskettaa yhtä lailla Yhdysvaltoja kuin Suomea.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
