Mäntsälän Uutiset kertoi viime marraskuussa, että Nebius DC Oy oli edellisvuonna kunnan suurin yhteisöverojen maksaja. Elokuussa yhtiö ilmoitti rakentavansa nykyisen 75 megawatin konesalinsa viereen toisen, 70 megawatin datakeskuksen. Kunnanjohtaja Hannu Laurila kommentoi tuolloin englanninkielisessä tiedotteessa: ”On ilo nähdä Nebiuksen investoivan Mäntsälään jälleen kerran.”
Kaksi kuukautta myöhemmin saman yhtiön toimitusjohtaja myöntää, että osa rahahanoista on mennyt kiinni.
The Wall Street Journal kertoi 31. lokakuuta, että Nebius, yhdysvaltalainen CoreWeave ja brittiläinen Nscale ovat viime viikkoina käytännössä jääneet joukkovelkakirjamarkkinoiden ulkopuolelle. Lehden lähteiden mukaan pankkiirit pitävät tekoälypilviyhtiöiden korkeatuottoisten lainojen markkinaa uusille liikkeeseenlaskuille lähes suljettuna. Nebius harkitsi ensimmäistä korkeatuottoista joukkovelkakirjaansa, mutta luopui siitä.
“Viime viikosta lähtien osa pääomalähteistä on luultavasti tilapäisesti kiinni, kuten omaisuusvakuudellinen rahoitus tai velkamarkkina.”
Mitä sulkeutunut markkina tarkoittaa
Tekoälykonesali maksaa ennen kuin se tuottaa. Grafiikkasuorittimet, sähköasemat ja jäähdytys ostetaan kauan ennen kuin asiakas maksaa ensimmäisen laskun, ja väliin tarvitaan lainarahaa.
Joukkovelkakirjamarkkinoilla yhtiö myy sijoittajille velkakirjoja ja maksaa niille korkoa. Markkinaa ei ole kukaan virallisesti sulkenut. Kun ostajat vaativat niin kovaa korkoa, ettei lainaaminen enää kannata, ovi on käytännössä kiinni. WSJ:n mukaan 15 prosentin tai sitä korkeampi tuotto olisi tekoälypilviyhtiöille kohtuuttoman kallista.
CoreWeave näyttää, mitä se tarkoittaa. Yhtiön tänä vuonna 9,75 prosentin korolla liikkeeseen laskemat lainat tuottavat jälkimarkkinoilla nyt yli 15 prosenttia. FinanceFeeds kertoi 15. lokakuuta, että vuonna 2032 erääntyvien velkakirjojen hinta painui alle 80 sentin dollarilta, kun tuotto oli kesällä noin yhdeksän prosenttia. CoreWeavella oli kesäkuun lopussa velkaa noin 35,1 miljardia dollaria.
Taustalla on laajempi käänne. Yhdysvaltain keskuspankki nosti WSJ:n mukaan lyhyitä korkoja ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Myös OpenAI on saanut viimeisimmälle rahoituskierrokselleen lehden mukaan noin 11 miljardia dollaria sitoumuksia, alle puolet 30 miljardin tavoitteesta.
“Rima nousee koko ajan sen suhteen, miten lainanantajille pitää todistaa, että investointi muuttuu riittäväksi liikevaihdoksi.”
Nebius ei ole CoreWeave
Ivascynin mukaan heikoimmat lenkit kärsivät ensin. Nebius ei ole niistä ilmeisin. Yhtiö on vuodesta 2024 lähtien myynyt osakkeita Nvidialle ja muille sijoittajille noin 2,7 miljardilla dollarilla ja laskenut liikkeeseen miljardien edestä vaihtovelkakirjoja.
Lokakuun 22. päivänä Nebius allekirjoitti Citigroupin kanssa 3,5 miljardin dollarin vakuudellisen luottolimiitin konesalien rakentamiseen ja grafiikkasuorittimien ostoon. Limiitin laina-aika on 364 päivää. Operatiivinen johtaja Ophir Nave sanoi WSJ:lle, että omaisuusvakuudellisen rahoituksen markkina on yhä auki ja yhtiö aikoo käyttää sitä. Korkeatuottoinen joukkovelkakirja riippuu hänen mukaansa koroista ja ehdoista.
Volozh itse vakuutti samassa podcastissa, että asiakkaiden ennakkomaksut ja muut instrumentit tuovat ”luultavasti riittävästi rahoitusta ainakin tämän gigawatin rakentamiseen”. Nebiuksen asiakkaita ovat muun muassa Microsoft ja Meta.
Suomessa rakenteilla 380 megawattia
Nebiuksen nykyinen 75 megawatin konesali Mäntsälässä on yhtiön alkuperäinen datakeskus. Toinen, 70 megawatin rakennus valmistuu vuonna 2027. Caverion rakentaa sille noin 15 miljoonan euron sähköaseman, jonka on määrä valmistua syksyllä 2027 ja joka työllistää noin 80 sähköasentajaa. Lappeenrantaan nousee lisäksi 310 megawatin tekoälytehdas, jonka pääurakoitsijaksi valittiin elokuussa Fira. Kun kaikki valmistuvat, Nebiuksella on Suomessa kolmessa paikassa yhteensä 455 megawattia.
Nebius ei ole kommentoinut julkisesti, vaikuttaako rahoitustilanne Mäntsälän tai Lappeenrannan aikatauluihin. Volozhin ja Naven puheissa Suomen hankkeita ei mainita.
Paikallisesti panokset ovat konkreettisia. Mäntsälän konesalin hukkalämpö lämmittää kunnan kaukolämpöverkkoa, ja hankkeet ovat tuoneet urakoita suomalaisille yrityksille Caverionista mäntsäläläiseen Balanukseen. Jos rakentaminen hidastuu, se näkyy ensimmäisenä aliurakoitsijoiden tilauskirjoissa ja kunnan verotuloissa. Datakeskusten vaikutuksesta sähkölaskuun AI Suomi on kirjoittanut jutussa Datakeskukset tulevat 22 kuntaan – mitä tapahtuu sähkölaskullesi. Kaikki Suomen hankkeet on koottu datakeskusoppaaseen.
