Halsuassa asuu noin tuhat ihmistä. Keskipohjalaisen kunnan kankaalle kaavoitetaan datakeskusta, jonka tehoksi on kaavailtu 250–500 megawattia. Sitä, minne laitoksen lämpö on tarkoitus johtaa, ei ole kerrottu julkisesti.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) lakiluonnos kokoaisi Halsuan kaltaiset hankkeet ensimmäistä kertaa yhteen valtion rekisteriin. Jokainen datakeskus, jonka asennetun tietotekniikan tehontarve on vähintään 0,5 megawattia, pitäisi ilmoittaa Huoltovarmuuskeskukselle. Laki tulisi voimaan 1.1.2027.
Lausuntoaika päättyy perjantaina 2.10.
“Datakeskusinvestoinnit kasvavat Suomessa nopeasti. Viranomaiset tarvitsevat ajantasaista ja koottua tietoa niiden määrästä, omistuksesta, sähkönkäytöstä ja verkkovaikutuksista. Datakeskusrekisteri parantaa viranomaisten tilannekuvaa ja auttaa osaltaan ennakoimaan investointien vaikutuksia sähköjärjestelmään ja huoltovarmuuteen.”
Mitä rekisteriin ilmoitettaisiin
Huoltovarmuuskeskus (HVK) hoitaisi rekisterissä kaiken: se ylläpitäisi rekisteriä, ottaisi ilmoitukset vastaan, valvoisi lain noudattamista ja kokoaisi tiedoista tilannekuvan viranomaisille. Ilmoitettavat tiedot koskisivat datakeskuksen käyttötarkoitusta, omistusta, sähkönkäyttöä ja verkkovaikutuksia.
Raja on matala. Halsuan kaltaisiin satojen megawattien hankkeisiin verrattuna puoli megawattia on pieni luku, joten rekisteriin päätyisivät myös kaupunkien keskikokoiset palvelinsalit. Jo rakenteilla tai käytössä olevat datakeskukset ehtisivät tehdä ilmoituksensa 30.6.2027 mennessä.
Tiedotteessa ei kerrota, mitä ilmoituksen laiminlyönnistä seuraisi. Datakeskusbuumin taustoista ja Suomen suurimmista hankkeista kerroimme selittäjässä Datakeskukset Suomessa.
Kunnan kysymyksiin rekisteri ei vastaa
Ministerin perusteluista näkee, kenen tarpeisiin rekisteri on tehty. Puisto puhuu sähköjärjestelmästä ja huoltovarmuudesta. Vettä tai hukkalämpöä tiedotteessa ei mainita kertaakaan.
Kunnissa kysytään juuri niistä. Lähes kaikki datakeskuksen käyttämä sähkö muuttuu lämmöksi, ja jos lähellä ei ole riittävän suurta kaukolämpöverkkoa, lämpö puhalletaan ilmaan tai johdetaan vesistöön. Jäähdytys voi lisäksi kuluttaa vettä, ja sen varalle kunnan vesihuolto joutuu mitoittamaan verkkonsa.
Kaavasta päättävä kunnanvaltuutettu haluaisi tietää, paljonko vettä naapurikunnan laitos jo käyttää ja paljonko sen lämmöstä päätyy hyötykäyttöön. Valtion uudesta rekisteristä hän ei saisi vastausta kumpaankaan.
Kyse on asukkaiden rahasta. Kaukolämpöverkkoon ohjattu hukkalämpö voi korvata polttamalla tuotettua lämpöä ja painaa lämmityslaskua alas. Jos lämpö menee hukkaan, paikkakunnalle jää lähinnä sähköverkon kuormitus ja kaavoitettu maa-alue.
Lausunnon voi antaa vielä perjantaina
Lausuntopyyntö on auki Lausuntopalvelu.fi:ssä perjantaihin 2.10.2026 asti. Kunnat, yhdistykset ja yksityishenkilöt voivat lausua siinä missä alan yrityksetkin. Jos vesi ja hukkalämpö halutaan rekisteriin, sen voi sanoa vielä nyt, ennen kuin hallituksen esitys viimeistellään.
Kansallinen rekisteri ohittaisi veden ja hukkalämmön, jotka EU jo kysyy
TEM julkaisee luonnoksen datakeskusrekisterilaista.
2026-10-02
Lausuntoaika päättyy
Lausunnon voi antaa Lausuntopalvelu.fi:ssä, myös kunta tai yksityishenkilö.
2027-01-01
Laki voimaan
Uudet vähintään 0,5 MW:n datakeskukset ilmoitetaan Huoltovarmuuskeskukselle.
2027-06-30
Takaraja nykyisille
Jo käytössä tai rakenteilla olevien datakeskusten on tehtävä ilmoitus.
Sanasto
Asennettu IT-teho
Datakeskuksen palvelinten ja muiden tietoteknisten laitteiden yhteenlaskettu sähköntarve megawatteina. Siihen ei lasketa jäähdytystä, valaistusta eikä muuta kiinteistön sähkönkulutusta.
EU kerää jo samat tiedot, mutta koosteina
Puolen megawatin raja on tuttu. EU:n energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa jo nyt vähintään 500 kilowatin datakeskukset raportoimaan vuosittain EU:n yhteiseen tietokantaan, ja raportointiin kuuluvat myös vedenkulutus ja hukkalämmön hyödyntäminen.
Komissio julkaisee tiedot kuitenkin jäsenmaittain koottuina. Yksittäisen laitoksen lukuja kunta ei sieltä näe. Kansallinen rekisteri olisi luonteva paikka tuoda samat tiedot kuntien ja maakuntien käyttöön, mutta luonnos ei tee niin. Tiedotteesta ei selviä, onko vesi ja hukkalämpö jätetty pois tarkoituksella vai muiden lakien varaan.
Painetta tulee myös kansalaisilta. Datakeskukset kuriin -kansalaisaloite keräsi syyskuussa vaaditut 50 000 allekirjoitusta, ja se vaatii datakeskuksille erillistä maksua sähkön ja veden kulutuksesta. Jos eduskunta alkaa käsitellä aloitetta, sen on tiedettävä, paljonko vettä datakeskukset käyttävät. TEM:n rekisteristä sitä ei näkisi.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
