Jämsään kaavaillaan 100 megawatin datakeskusta – Windan kolmas tänä vuonna

Winda Energyn toimitusjohtaja Tuomas Hooli on puhunut keväästä asti samaa kieltä. Ensin Janakkalassa, sitten Keminmaalla ja nyt Jämsässä hän perustelee datakeskusta sähköverkolla: siellä, missä sähköä on tarjolla ja verkko kestää, kannattaa myös kuluttaa sitä.

Windan 23. syyskuuta julkaiseman tiedotteen mukaan yhtiö on aloittanut datakeskuksen kehittämisen Jämsän Könkkölän teollisuusalueella. Alueelta on varattu noin 11 hehtaaria, ja datakeskuksen kooksi kaavaillaan noin 100 megawattia. Samaan yhteyteen Winda kehittää noin 30 MWp:n aurinkovoimalaa. Tekniikka&Talous uutisoi hankkeesta ensimmäisenä valtakunnallisena mediana.

Rakentaminen alkaisi tiedotteen mukaan vuonna 2027, ja ensimmäinen vaihe valmistuisi vuonna 2028. Toteutuessaan hanke olisi lähes miljardin euron kokonaisinvestointi.

Sama kaava kolmeen kertaan

Jämsä ei ole Windalle ensimmäinen. Huhtikuussa yhtiö kertoi noin 100 megawatin datakeskuksesta Janakkalan Rastikankaalle, jonne on varattu 22 hehtaaria. Toukokuussa vuorossa oli Keminmaan Rajakangas, jossa varaus on noin 15 hehtaaria ja tavoitekoko jälleen noin 100 megawattia.

Kaikissa kolmessa aikataulu on sama: rakentaminen vuonna 2027 ja ensimmäinen vaihe valmiiksi vuonna 2028. Janakkalan ja Keminmaan hankkeita Winda kehittää yhdessä datakeskuksiin erikoistuneen tšekkiläisen sijoitusyhtiön Gi21 Capitalin kanssa.

Hintalapuissa on silti ero, eikä Winda selitä sitä. Janakkalan ja Keminmaan investoinnit yhtiö arvioi kumpikin yli puoleksi miljardiksi euroksi. Jämsän samankokoinen hanke on lähes miljardi. Aurinkovoimala ei yksin selitä eroa, sillä 30 MWp:n puisto maksaa tyypillisesti kymmeniä miljoonia euroja, ei satoja.

Keminmaan tiedotteessa Hooli perusteli sijaintia samalla tavalla kuin nyt Jämsässä: "Meri-Lapin sähköverkko on hyvin tuotantopainotteinen, mikä luo lupaavat lähtökohdat tälle datakeskushankkeelle."

Kolme prosenttia Suomen sähköstä

Jos kaikki kolme datakeskusta pyörisivät täydellä teholla ympäri vuoden, ne kuluttaisivat noin 2,6 terawattituntia sähköä vuodessa. Suomen koko sähkönkulutus on viime vuosina ollut noin 80 terawattituntia, joten Windan kolmikko vastaisi reilua kolmea prosenttia siitä.

Laskelma on yläraja. Datakeskukset rakennetaan vaiheittain, eikä liittymäteho ole sama asia kuin todellinen kulutus. Suuruusluokka kertoo silti, miksi verkkoyhtiöt ja Fingrid seuraavat datakeskusbuumia tarkasti: kolme yksittäistä hanketta yhdeltä kehittäjältä riittää liikuttamaan koko maan kulutusta.

Sähkön käyttäjälle asialla on kaksi puolta. Uusi kulutus tuuli- ja aurinkovoimaan nojaavilla alueilla voi tasata hintapiikkejä, kun ylijäämäsähkölle löytyy ostaja. Toisaalta jokainen sadan megawatin liittymä kilpailee samasta verkkokapasiteetista teollisuuden sähköistyshankkeiden kanssa.

Mitä kunnat saavat

Windan tiedotteissa kuntien hyöty kuvataan joka kerta samoin sanoin: kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöverotuloja sekä tulot tontin myynnistä. Rakennusaikana hankkeet työllistäisivät satoja ihmisiä. Valmiina Janakkalan ja Keminmaan datakeskukset työllistäisivät kumpikin 30–40 paikallista, ja Jämsän tiedote puhuu kymmenistä asiantuntijoista.

Hukkalämmöstä Winda ei ole kertonut mitään. Muualla Suomessa juuri lämpö on noussut kuntien tärkeimmäksi neuvottelukohdaksi, kuten AI Suomi kertoi jutussaan datakeskuksista 22 kunnassa. Jämsässä, Janakkalassa ja Keminmaalla kysymys on vielä auki.

Kaikki kolme ovat yhä kehitysvaiheessa. Lopullista investointipäätöstä ei ole tehty yhdestäkään, ja Winda puhuu tiedotteissaan johdonmukaisesti siitä, mitä hanke tarkoittaisi "toteutuessaan". Ratkaiseva hetki on vuosi 2027: silloin nähdään, nouseeko Rastikankaalle, Rajakankaalle ja Könkkölään kaivinkoneita vai jääkö osa varauksista paperille.