Norja sulki sähköverkon datakeskuksilta – Suomi seuraavana?

Norjassa jonottaa 9 100 megawattia, Suomessa hankkeita on jo lähes 5 gigawattia.

Nelli NelisanomaNelli Nelisanoma
Jaa:
Suurjännitepylväs ja voimajohdot lumisen metsäisen vuoren edessä sumuisessa maisemassa
Kuva: Anil Kumar Shrestha / Unsplash

Pohjoismaiden verkot tukossa

Peer Olav Østli joutui 9. marraskuuta kertomaan norjalaisille datakeskushankkeille huonon uutisen. Østli vastaa Norjan kantaverkkoyhtiö Statnettin järjestelmäkäytöstä ja markkinoista, ja hänen yhtiönsä lopettaa toistaiseksi uusien kapasiteettivarausten myöntämisen datakeskuksille. Tauko kestää viimeistään 1. elokuuta 2027 asti.

Luvut kertovat, miksi. Norjassa datakeskuksia on verkossa nyt 800 megawattia, ja kapasiteettia on jo varattu 4 200 megawattia. Jonossa odottaa 9 100 megawattia, ja lisäksi Statnett on saanut kyselyitä 18 000 megawatin edestä. Koko Norjan sähkönkulutuksen huippu on hieman yli 25 000 megawattia.

Jo liitettyihin laitoksiin tauko ei vaikuta, eikä myöskään hankkeisiin, joiden toiminnalliset vaatimukset on jo hyväksytty. Pysähdyksissä ovat uudet varaukset, uudet hakemukset laitosten toiminnallisuuden hyväksymiseksi ja suoraan 420 kilovoltin verkkoon liittyvien suurkuluttajien hakemukset. Statnettin mukaan nämä ovat käytännössä datakeskuksia.

Miksi datakeskus on verkolle hankala

Kyse ei ole pelkästä määrästä. Statnettin mukaan datakeskusten kulutus voi muuttua paljon ja nopeasti, sitä ohjaa ohjelmisto ja laitokset ovat herkempiä verkon häiriöille. Jos satojen megawattien kuorma irtoaa verkosta vian aikana, vaikutus näkyy koko sähköjärjestelmässä.

Tauon aikana Statnett laatii datakeskuksille toiminnalliset vaatimukset, jotka energiaviranomainen RME hyväksyy lausuntokierroksen jälkeen. Niissä määritellään esimerkiksi, milloin laitos ei saa irrottautua verkosta vian aikana ja kuinka nopeasti sen kulutus saa muuttua. Yhtiö aikoo sovittaa vaatimukset yhteen muiden pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden ja eurooppalaisen ENTSO-E:n kanssa.

“Datakeskusten kasvun hallitsemiseksi sääntöjä ja vaatimuksia on kehitettävä edelleen.”

— Peer Olav Østli, konsernijohtaja (järjestelmäkäyttö ja markkinat), Statnett. Statnettin tiedote 9.11.2026, alkukieli norja

Østli ei pidä datakeskuksia pelkkänä riskinä. Samassa tiedotteessa hän toteaa norjaksi, että datakeskukset voivat olla myös voimavara esimerkiksi sähköjärjestelmän tasapainottamisessa. Statnett aikoo selvittää, miten joustava kulutus saataisiin verkon avuksi.

Tanska ehti ensin

Norja ei ole yksin. Tanskan kantaverkkoyhtiö Energinet keskeytti uusien datakeskusliitäntöjen käsittelyn jo toukokuussa, kun liittymispyyntöjä oli kertynyt noin 60 gigawattia, moninkertaisesti maan huippukulutukseen nähden. Kuten AI Suomi kertoi, Energinet avasi jonon uudelleen 13. marraskuuta ja hylkäsi samalla noin 2,8 gigawattia hankkeita.

Kaksi naapurimaata on siis vetänyt käsijarrusta saman vuoden aikana. Hankkeet eivät katoa mihinkään. Ne etsivät uutta paikkaa, ja Suomi on Pohjoismaista ilmeisin vaihtoehto.

Norja ja Suomi lukuina

Norja: verkossa 800 MW datakeskuksia, varattuna 4 200 MW, jonossa 9 100 MW ja kyselyitä 18 000 MW. Sähkönkulutuksen huippu on hieman yli 25 000 MW (Statnett 9.11.2026).

Suomi: sopimuksen saaneita datakeskushankkeita lähes 5 000 MW elokuun puolivälissä, jakeluverkkoihin liittyvät mukaan lukien. Kaikkien sopimuksen saaneiden hankkeiden toteutuminen kasvattaisi sähkönkulutusta lähes 40 prosenttia vuoden 2025 tasosta (Fingrid 18.8.2026).

Sanasto

Kantaverkkoyhtiö
Yhtiö, joka vastaa maan sähkönsiirron runkoverkosta ja siitä, että sähkön tuotanto ja kulutus pysyvät tasapainossa. Suomessa se on Fingrid, Norjassa Statnett.
Kapasiteettivaraus
Kantaverkkoyhtiön lupaus, että tietty määrä sähkönsiirtokykyä on varattu hankkeelle tulevaisuutta varten. Ilman varausta suuri laitos ei voi liittyä verkkoon.
ENTSO-E
Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö, joka laatii yhteisiä sääntöjä ja teknisiä vaatimuksia Euroopan sähköverkoille.

Kestääkö Fingridin verkko?

Suomessakin jono on jo pitkä. Fingridin elokuussa julkaisemien tietojen mukaan sopimuksen saaneita datakeskushankkeita oli lähes 5 gigawattia. Jos kaikki liittymissopimuksen saaneet hankkeet rakennettaisiin, sähkönkulutus kasvaisi lähes 40 prosenttia. Fingrid arvioi, että siihen menisi vähintään viisi vuotta.

Varsinainen pullonkaula on maantiede. Yli 70 prosenttia Suomen sähköstä tuotetaan länsirannikolla ja pohjoisessa, mutta yli puolet kulutetaan Etelä-Suomessa, jonne datakeskukset mieluiten hakeutuvat. Fingridin syyskuisen selvityksen mukaan uuden kulutuksen sijoittaminen lähelle tuotantoa voisi lisätä verkon liitettävyyttä jopa 20 gigawatilla.

Hallitus valmistelee lisäksi liittymien priorisointia. Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka kutsui sitä syyskuussa ”erittäin toivotuksi muutokseksi”, joka helpottaa tilannetta silloin, kun liityntäkapasiteetista on pulaa. Elokuussa hän muistutti: ”On tärkeää, että kulutuksen kasvua seuraavat myös riittävät ja oikea-aikaiset investoinnit sähköntuotantoon.”

Fingrid ei ole kommentoinut Norjan päätöstä julkisesti. Tämän osion Suomi-luvut perustuvat yhtiön elokuussa ja syyskuussa julkaisemiin tiedotteisiin.

Kuka maksaa?

Asia ei koske vain kantaverkkoyhtiöitä. Naapurimaiden jonoista Suomeen hakeutuvat datakeskukset kilpailevat samasta liittymiskapasiteetista kuin teollisuuden sähköistys, sähkökattilat ja energiavarastot. Fingridin investointiohjelma on 5,2 miljardia euroa seuraavalle kymmenelle vuodelle, ja verkon vahvistamisen kustannukset näkyvät lopulta siirtomaksuissa, joita maksavat myös kotitaloudet.

Suomella on silti valtti, jota megawattimäärä ei kerro: kaukolämpöverkot. Esimerkiksi Microsoftin pääkaupunkiseudulle rakentamien datakeskusten hukkalämpö on sovittu johdettavaksi Fortumin kaukolämpöverkkoon. Kun datakeskuksen lämpö korvaa poltettavaa polttoainetta, laitos on kunnalle muutakin kuin sähkösyöppö.

Microsoftilta tuli tällä viikolla myös pienempi Suomi-uutinen. Advania Finland kertoi 16. marraskuuta solmineensa Microsoftin kanssa Data Center Optimization -kumppanuuden. Nimestään huolimatta kyse ei ole datakeskuksen rakentamisesta vaan asiakkaiden siirtämisestä Azure-pilveen. Sekin lisää painetta, koska yritysten omista konesaleista siirtyvä kuorma päätyy suurten pilvipalvelujen datakeskuksiin.

Norjan tauko päättyy viimeistään elokuussa 2027, ja silloin pohjoismaisilla datakeskuksilla on todennäköisesti yhteiset tekniset vaatimukset. Suomen kannalta olennaista on, ehtiikö Fingrid ohjata naapureista tulevat hankkeet tuotannon lähelle ennen kuin ne jonottavat Etelä-Suomen solmukohtiin.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Anthropicin IPO: näin pääset mukaan osakeantiin Suomesta
  2. 2Nvidia maksaa asiakkaille, jotka ostavat sen siruja
  3. 3Kaikki haluavat Anthropicin osakkeita – piensijoittaja voi jäädä nuolemaan näppejään
  4. 4Näin suomalainen voi ostaa Anthropicin osaketta
  5. 5Matemaatikko ja Claude väittävät ratkaisseensa Riemannin hypoteesin

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.