Tanskan valtiollinen kantaverkkoyhtiö Energinet pysäytti maaliskuussa kaikki uudet suuret liittymäsopimukset. Taustalla on noin 60 gigawatin verran jonossa odottavia hankkeita, mikä on lähes yhdeksänkertainen määrä maan reilun seitsemän gigawatin huippukulutukseen verrattuna. Taukoa kaavailtiin kolmen kuukauden mittaiseksi, mutta alalla pelätään sen venyvän pidemmäksi.
Datakeskukset ovat jonon suurin yksittäinen ajuri ja vastaavat noin 14 gigawatista kokonaisuudesta. Tanskassa on tällä hetkellä asennettuna noin 398 megawattia datakeskuskapasiteettia ja rakenteilla 208 megawattia lisää. Microsoft, Google ja Apple vastaavat 60 prosentista maan nykyisestä datakeskusten jalanjäljestä. Vuoteen 2030 mennessä toimialan ennustetaan kasvavan 1,2 gigawattiin.
Energinetin mukaan tauko on tilaisuus uudistaa priorisointia. Kun suurliittymiä on tähän asti myönnetty jonotusjärjestyksessä, hyperscalehankkeet ovat syöneet kapasiteetin nopeammin kuin verkkoinvestointeja on ehditty tehdä. Tilannetta vaikeuttaa se, että Tanskan sähköverkko on tuulivoiman ansiosta Euroopan puhtain ja edullisin, mikä tekee siitä magneetin tekoälypalvelimille.
“Tämä on tilaisuus pohtia sääntelyä uudelleen.”
Suomessa sama paine
Fingrid ei tällä hetkellä myönnä uusia yli 10 megawatin kulutusliittymiä pääkaupunkiseudulla, osassa Kanta-Hämettä, Pirkanmaalla eikä Varsinais-Suomessa. Rajoitukset ovat voimassa ainakin vuoden 2027 alkuun. Ongelma on rakenteellinen: verkko ei veny juuri niissä kohdissa, joista hyperscalefirmat haluaisivat sähkönsä.
Tilauskanta kasvaa silti. Microsoft rakentaa konesaleja Espooseen, Kirkkonummelle ja Vihtiin. Google laajentaa Haminan kampusta ja suunnittelee uusia keskuksia Kajaaniin ja Muhokseen. Brittiläinen Nscale ilmoitti yhteistyöstään Fortumin kanssa Harjavallan Sievarin teollisuusalueella, jonne nousee tekoälypalvelimille räätälöity kampus. Suomalaisen hyperscale-tilauskannan yhteissumma lähenee 1,3 gigawattia. Se on murto-osa Tanskan 60 gigawatin jonosta, mutta merkittävä suhteessa Fingridin noin 1 800 megawatin kokonaiskulutusliittymäkantaan vuoteen 2028 mennessä.
Fingridin oma viesti on, että helpotusta on tulossa. Investointiohjelman myötä Etelä-Suomeen rakennetaan 2030-luvun alkupuolelle mennessä 6 000–8 000 megawattia lisää liittymiskapasiteettia. Kysymys on, kestääkö hyperscalefirmojen kärsivällisyys siihen asti. Googlen datakeskusten viestintäjohtaja kertoi CNBC:lle, että Tanskan moratorion jälkeen yhtiö siirsi yhden hankkeen suoraan Sveitsiin – pivot muille markkinoille tapahtuu nopeasti, kun aikataulu menee rikki.
Sähköverkon päärunko, joka siirtää voimalaitosten tuottaman sähkön suurjännitteellä alueellisten jakeluverkkojen kautta kuluttajille. Suomessa kantaverkkoa hallinnoi Fingrid.
Gigawatti (GW)
Sähkötehon yksikkö. Yksi gigawatti vastaa noin yhden ydinvoimalareaktorin tuottoa tai noin puolen miljoonan kotitalouden samanaikaista kulutusta.
Kysyntäjousto
Sähkönkäytön sopeuttaminen tarjontaan – esimerkiksi siirtämällä lämmitystä tai teollisuusprosesseja niihin hetkiin kun sähköä on halvempaa ja sitä on tarjolla enemmän.
Sähkö ja sirut sama pullonkaula
Sijoittaja John Paulson nosti äskettäin esiin, että tekoälybuumin kaksi pullonkaulaa ovat sähkö ja sirut. Nvidian alustojen toimitusajat lyhenevät, mutta paikallinen verkkokapasiteetti on muodostumassa määrääväksi tekijäksi. Megawattipulassa hankkeita siirretään sinne, missä sähköä vielä riittää ja missä lupaprosessit etenevät kohtuullisessa ajassa. Tanska oli juuri tällainen kohde – siihen asti kunnes jono kasvoi yhdeksänkertaiseksi kulutukseen nähden.
Tavalliselle suomalaiselle tämä näkyy kahdella tavalla. Ensiksi sähkölaskussa: datakeskukset varaavat verkkokapasiteetin, jonka voisi muuten kohdistua teollisuuden sähköistämiseen tai uusiutuvan tuotannon liittämiseen. Toiseksi alueellisessa kehityksessä Harjavalta, Hamina, Kajaani ja Muhos saavat investointeja, verotuloja ja työpaikkoja. Hyperscalen erikoissopimukset eivät kuitenkaan automaattisesti laske kuluttajan sähkönhintaa, jos kysyntä kasvaa nopeammin kuin tuotanto ja kysyntäjousto.
Energinetin päätös on signaali, että pohjoismaiset verkkoyhtiöt eivät enää käsittele datakeskuksia rajattomana kasvun toimialana. Suomessa Fingrid neuvottelee jokaisesta suurliittymästä erikseen ja jonotuttaa pahimmilla alueilla, mutta vastaavaa avointa moratoriota ei ole julistettu. Loppukesän jälkeen nähdään, leviääkö Tanskan malli pohjoiseen – ja missä järjestyksessä Harjavallan, Espoon ja Kajaanin hankkeet pääsevät lopulta verkkoon.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.