Liiketoiminta

Verda kymmenkertaisti liikevaihtonsa 18 kuukaudessa

Entinen DataCrunch nojaa halpaan pohjoismaiseen sähköön – ja GPU-vuokraukseen.

Kaisa KasvukoskiKaisa Kasvukoski
Jaa:
Verda kymmenkertaisti liikevaihtonsa 18 kuukaudessa
Kuva: Charbax / CC BY 3.0

Helsingistä nousi pohjoismainen tekoälypilvi

Helsinkiläinen Verda, entiseltä nimeltään DataCrunch, on ylittänyt 100 miljoonan dollarin vuotuisen liikevaihtorajan. Yhtiö vuokraa laskentatehoa tekoälymallien kouluttamiseen ja ajamiseen, ja sen kasvu on ollut poikkeuksellisen nopeaa: liikevaihto on kymmenkertaistunut noin puolentoista vuoden aikana.

Vauhtia kuvaa hyvin huhtikuu 2026, jolloin Verda keräsi 117 miljoonan dollarin rahoituskierroksen. Kierrosta johti Lifeline Ventures, ja mukana olivat muun muassa byFounders, valtion pääomasijoittaja Tesi sekä työeläkeyhtiö Varma. Näiden lisäksi yhtiö otti velkarahoitusta pohjoismaisilta rahoituslaitoksilta.

Yhtiön mukaan sen liikevaihdon vuosivauhti oli alkuvuonna 2026 jo yli 60 miljoonaa dollaria ja kaksinkertaistui edellisestä jaksosta. Toiminta on ollut kassavirtapositiivista, mikä erottaa Verdan monista tappiollisista kilpailijoista. Yhtiö on Suomessa harvinaisuus: se tekee tulosta samalla kun se kasvaa kovaa.

10×

Liikevaihdon kasvu 18 kuukaudessa

100 milj. $

Liikevaihdon vuosivauhti

117 milj. $

Rahoituskierros, huhtikuu 2026

Verda, Tech.eu

Neopilvien buumi imee miljardeja

Verda on osa niin kutsuttujen neopilvien joukkoa. Nämä ovat tekoälylaskentaan erikoistuneita GPU-vuokraajia, jotka ovat nousseet perinteisten hyperskaalaajien rinnalle. Yhdysvaltalainen CoreWeave listautui pörssiin vuonna 2025, ja Nebius, Lambda ja Crusoe ovat keränneet sijoittajilta miljardeja. Kysyntää ruokkii Nvidian näytönohjainten jatkuva pula: kuka tahansa, jolla on piirejä vuokrattavana, löytää asiakkaita.

Verdan valtti on halpa ja puhdas pohjoismainen sähkö. Suomen viileä ilmasto pienentää jäähdytyskustannuksia, ja yhtiön konesalit pyörivät sen mukaan sadalla prosentilla uusiutuvaa energiaa. Sähkö on tekoälylaskennan suurin yksittäinen kuluerä, joten edullinen energia kääntyy suoraan kilpailueduksi. Verda on myös yksi Nvidian valituista kumppaneista, ja sen asiakkaisiin lukeutuvat Nokia, robottiyhtiö 1X, ExpressVPN ja Freepik.

Rakennamme seuraavan sukupolven tekoälypilveä edelläkävijätiimeille ympäri maailmaa.

Ruben Bryon, Verdan perustaja ja toimitusjohtaja

Kasvun kääntöpuoli

Verdan liiketoiminta nojaa lähes kokonaan GPU-tehon vuokraamiseen. Näytönohjainten arvo laskee nopeasti uusien sukupolvien myötä, ja jos tekoälyinvestointien vauhti hidastuu, laskentatehon ylitarjonta voi painaa hintoja. Yhtiö on lisäksi riippuvainen Nvidian piirien saatavuudesta.

Edullinen sähkö on etu vain niin kauan kuin se pysyy edullisena. Suomen pörssisähkön hinta heilahtelee voimakkaasti etenkin talvella, jolloin kysyntähuiput voivat viedä hinnat hetkellisesti korkealle. Energiaan sidottu liiketoimintamalli on siis yhtä aikaa Verdan valtti ja sen suurin riski.

Sanasto

GPU (näytönohjain)
Alun perin grafiikan piirtoon kehitetty siru, joka soveltuu poikkeuksellisen hyvin tekoälymallien vaatimaan valtavaan rinnakkaislaskentaan. Nvidia hallitsee markkinaa, ja siruista on jatkuvaa pulaa.
Hyperskaalaaja
Maailman suurimmat pilvipalveluyhtiöt, kuten Amazon, Microsoft ja Google, jotka pyörittävät jättimäisiä konesaleja ympäri maailman.

Miksi tällä on väliä Suomelle

Suurin osa tekoälyn perusinfrasta sijaitsee Yhdysvalloissa tai suurten pilviyhtiöiden konesaleissa. Verda osoittaa, että laskentatehoa voi myydä maailmalle myös Helsingistä käsin. Yhtiö palkkaa yli sata työntekijää ja laajenee tänä vuonna Britanniaan ja Yhdysvaltoihin, mikä tuo Suomeen osaamista ja verotuloja. Kotimaisella tekoälyinfralla on myös huoltovarmuusarvoa: kun laskenta tapahtuu Suomessa, dataa ei tarvitse siirtää ulkomaisiin konesaleihin.

Toinen puoli koskee sähköä. Konesalit ovat suuria sähkönkuluttajia, ja niiden kasvu näkyy ennen pitkää koko markkinassa. Se voi vauhdittaa uusiutuvan energian rakentamista, mutta myös lisätä kilpailua sähköstä tavallisten kuluttajien kanssa. Kysymys ei ole vain siitä, kuinka nopeasti Verda kasvaa, vaan siitä, riittääkö Suomen edullinen ja puhdas sähkö sekä konesaleille että kotitalouksille.

Verdan tarina testaa yhtä väitettä: voiko kannattava kasvu voittaa subventoidun kilpailijan. Siinä missä moni neopilvi polttaa sijoittajien rahaa markkinaosuudesta, suomalaisyhtiö on tehnyt tulosta jo matkalla sadan miljoonan rajapyykille. Seuraava koetinkivi tulee vastaan, jos tekoälyn investointibuumi viilenee. Silloin nähdään, kantaako pohjoismainen energiaetu myös laskusuhdanteessa.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.