Teknologiajätit Amazon, Alphabet, Meta ja Microsoft aikovat käyttää tänä vuonna yhteensä lähes 700 miljardia dollaria datakeskusten rakentamiseen. Summa on kuusinkertainen vuoteen 2022 verrattuna. Yksi keskeinen ongelma ei kuitenkaan ratkea rahalla: sähköä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi.
190 gigawattia paperilla, viisi rakenteilla
Sightline Climate julkaisi maaliskuussa raportin, joka valottaa datakeskusbuumin todellista tilaa. Yhtiö seuraa 777 suurta datakeskushanketta ympäri maailmaa, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 190 gigawattia. Luku kuulostaa valtavalta, mutta todellisuus on karumpi: vain viisi gigawattia on tällä hetkellä rakenteilla.
Vuonna 2025 valmistui kuusi gigawattia uutta kapasiteettia. Tälle vuodelle on kaavailtu 16 gigawatin edestä hankkeita, mutta niistä 11 gigawattia on yhä ilmoitusvaiheessa ilman näkyvää rakennustoimintaa. Tyypillinen suuri datakeskus tarvitsee lupien saamisen jälkeen yli vuoden ennen käyttöönottoa.
Viivästysten mittakaava paljastuu raportin luvuissa: 30–50 prosenttia vuodelle 2026 suunnitelluista datakeskuksista ei valmistu ajallaan. Sähkön saatavuus on merkittävin pullonkaula, mutta paikallinen vastustus on noussut uudeksi esteeksi. Pelkästään Yhdysvalloissa on esitetty yli kymmenen aloitetta datakeskusrakentamisen rajoittamiseksi osavaltioissa kuten New York, Michigan ja Virginia.
Teknologiajättien 700 miljardin kilpavarustelu
Kilpailu datakeskuskapasiteetista näkyy yhtiöiden pääomabudjeteissa. Amazonin investointisuunnitelma tälle vuodelle on noin 200 miljardia dollaria, Alphabetin 175–185 miljardia, Microsoftin yli 120 miljardia ja Metan 115–135 miljardia. Myös Oracle tähtää 50 miljardiin.
Noin 75 prosenttia näistä investoinneista kohdistuu tekoäly-infrastruktuuriin, mikä tarkoittaa lähes 450 miljardia dollaria. Luottoluokittaja Moody's varoitti maaliskuisessa raportissaan, että osa sijoittajista on yhä huolestuneempia mahdollisesta ylirakentamisesta.
Ristiriita on selvä. Yhtiöt kokevat, että tekoälyyn investoimatta jättäminen on suurempi uhka kuin liiallinen rakentaminen. Silti fyysiset rajoitteet, ennen kaikkea sähkö, määräävät kuinka nopeasti kapasiteettia todella syntyy.
“Hyperscalerit näkevät tekoälyyn alainvestoimisen eksistentiaalisena uhkana, mutta osa sijoittajista pelkää aggressiivisen rakentamisen johtavan ylikapasiteettiin ja heikkoihin tuottoihin.”
Suomi houkuttelee, mutta verkko on äärirajoillaan
Suomi on noussut yhdeksi Euroopan halutuimmista datakeskussijainneista. Viileä ilmasto, edullinen tuulivoima ja vakaa toimintaympäristö vetävät puoleensa teknologiajättejä. Google on laajentanut Haminan datakeskustaan jo seitsemän kertaa ja ilmoitti viimeksi miljardin euron lisäinvestoinnista. Microsoft rakentaa parhaillaan datakeskusaluetta Espooseen ja Kirkkonummelle. Molemmat yhtiöt hyödyntävät hukkalämpöä kaukolämpöverkossa: Googlen Haminan laitos tuottaa jo 80 prosenttia paikallisesta kaukolämmöstä.
Kantaverkkoyhtiö Fingridille on jätetty liittymishakemuksia 24 000 megawatin edestä, mikä vastaa viittä kertaa Suomen koko ydinvoimakapasiteettia. Etelä-Suomessa verkko on jo niin kuormittunut, että Fingrid joutui jäädyttämään uudet liittymät Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Hämeessä vuoteen 2027 asti. Venäjän sähkötuonnin päättyminen on kiristänyt tilannetta entisestään.
Uuden 400 kilovoltin voimajohdon rakentaminen kestää suunnittelusta käyttöönottoon 7–8 vuotta. Datakeskusten kysyntä kasvaa kuukausissa. Aikaero kertoo kaiken verkon pullonkaulasta.
Investointiympäristöä varjostaa hallituksen suunnitelma nostaa datakeskusten sähköveroa. Alennettu sähköveroluokka on ollut Suomen keskeinen kilpailuvaltti, mutta hallitus harkitsee siirtymistä korkeampaan veroluokkaan. Google reagoi nopeasti: yhtiö ilmoitti, ettei se ole vielä tehnyt investointipäätöstä Kajaanin ja Muhoksen uusista datakeskuksista. Googlen mukaan sääntely-ympäristön vakaus ja ennakoitavat toimintaolosuhteet ovat tärkeimpiä investointipäätöksiin vaikuttavia tekijöitä.
Datakeskusten kasvu koskettaa lopulta jokaista sähkönkäyttäjää. Tutkimusten mukaan laajeneminen voi nostaa sähkön hintaa Suomessa jopa kymmenen prosenttia vuoteen 2030 mennessä, etenkin uusiutuvan energian tuotantokatkojen aikana. Fingridin arvion mukaan Suomen sähkönkulutus kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä, ja datakeskukset ovat merkittävä syy kasvuun.
Tekoälykilpailun ratkaiseva pullonkaula ei ole algoritmit tai sirut vaan sähköjohdot ja muuntamot. Energiateknologiasta voi tulla tekoäly-ajan todellinen voittaja. Suomen pitää päättää nopeasti, haluaako se olla osa kilpailua vai jäädä sivuun sähköveroluokasta kinastellen.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
