Allen Institute for AI:n (AI2) toimitusjohtaja Ali Farhadi jätti tehtävänsä perjantaina. Hän johti Paul Allenin vuonna 2014 perustamaa tutkimuslaitosta kaksi ja puoli vuotta. Samalla operatiivinen johtaja Sophie Lebrecht lähtee. Väliaikaiseksi johtajaksi nousee AI2:n perustajajäsen Peter Clark.
Ero ei tullut tyhjästä. AI2:n hallituksen puheenjohtaja Bill Hilf myönsi julkisesti, miksi voittoa tavoittelematon tutkimuslaitos on ahtaalla.
“Äärimmäisen mittakaavan avoimen mallitutkimuksen kustannukset ovat valtavat. On todella vaikeaa tehdä tällaista työtä voittoa tavoittelemattoman organisaation sisällä.”
Sata miljoonaa ei riitä
AI2:n vuosibudjetti on noin sata miljoonaa dollaria. Kuulostaa isolta, mutta kilpailijoiden mittakaavassa summa on vaatimaton. Anthropic keräsi helmikuussa 30 miljardin dollarin rahoituskierroksen ja sen arvostus nousi 380 miljardiin dollariin. Meta tarjosi yhdelle tutkijalle 250 miljoonan dollarin palkkiopakettia neljäksi vuodeksi. Sadan miljoonan vuosibudjetti on näissä mittakaavoissa pyöristysvirhe.
AI2 on silti saanut aikaan merkittävää työtä. Sen OLMo-kielimallisto on aidosti avointa lähdekoodia: koulutusdata, painot, tarkistuspisteet ja arviointiskriptit ovat kaikkien saatavilla. Tuorein OLMo 3 pärjää vertailuissa Metan Llama 3.1:lle ja on koulutuskustannuksiltaan 2,5 kertaa tehokkaampi. Viime vuonna instituutti sai 152 miljoonan dollarin rahoituksen Yhdysvaltain kansalliselta tiedesäätiöltä ja Nvidialta avoimen multimodaalisen tekoälyn kehittämiseen.
Yksittäiset hankkeet eivät kuitenkaan ratkaise perusongelmaa. Jatkuva kilpailu eturintamassa vaatii jatkuvaa rahoitusta, ja lahjoitusvaroin toimiva organisaatio ei pysty takaamaan sitä vuodesta toiseen. Paul Allenin kuoleman jälkeen vuonna 2018 instituutin rahoituspohja on perustunut Allenin perherahastoon, jonka varallisuus on noin kolme miljardia dollaria. Se on merkittävä summa, mutta pieni verrattuna teknojättien kassavirtoihin.
OpenAI näytti suunnan
AI2:n tilanne ei ole ainutlaatuinen. OpenAI perustettiin vuonna 2015 voittoa tavoittelemattomana tutkimuslaboratoriona, jonka tehtävänä oli kehittää tekoälyä koko ihmiskunnan hyväksi. Kymmenessä vuodessa yhtiö luopui alkuperäisestä rakenteestaan vaiheittain. Ensin tuli rajatun voiton yhtiö, sitten täysi rakennemuutos. Lokakuussa 2025 OpenAI sopi Kalifornian ja Delawaren viranomaisten kanssa muutoksesta julkishyödylliseksi osakeyhtiöksi. Voittoa tavoittelematon säätiö jäi, mutta sen omistusosuus kutistui noin neljännekseen.
Samaan aikaan yhtiö muutti missiotaan kuusi kertaa yhdeksässä vuodessa. Tuorein versio ei enää mainitse turvallisuutta lainkaan. Matka voittoa tavoittelemattomasta tutkimuslaboratoriosta maailman arvokkaimpiin tekoäly-yhtiöihin kertoo jotain olennaista alan dynamiikasta.
Kaava toistuu: kun suurten mallien yksittäinen koulutusajo maksaa kymmeniä tai satoja miljoonia dollareita, voittoa tavoittelemattomat organisaatiot joutuvat joko erikoistumaan tai muuttamaan rakennettaan.
Aivovuoto kuivattaa yliopistot
Kilpailu ei rajoitu organisaatioihin. Se koskettaa myös yksittäisten tutkijoiden uravalintoja. Nature-lehti raportoi helmikuussa, että nuoret ja paljon viitatut tutkijat, joilla on noin viisi vuotta uraa takanaan, siirtyvät yliopistoista yrityksiin sata kertaa todennäköisemmin kuin kokeneemmat kollegansa. Kun teknojätit maksavat yhdelle tutkijalle enemmän kuin kokonainen yliopistolaitos saa vuodessa, kilpailu ei ole tasapuolista.
Aivovuoto kaventaa akateemisen tutkimuksen ydintä: uteliaisuuteen perustuvaa perustutkimusta ja riippumatonta teknologian arviointia. Juuri nämä tehtävät erottavat yliopistot ja tutkimuslaitokset kaupallisista laboratorioista.
Suomessakin ongelma on todellinen, vaikka mittakaava on pienempi. Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tekoälytutkijat saavat tarjouksia, joihin kotimainen tutkimusrahoitus ei pysty vastaamaan. Elements of AI -kurssillaan kansainvälistä huomiota saanut Suomi osoitti, että pieni maa voi olla tekoälykeskustelun keskiössä, mutta tutkimusbudjettien ero teknojätteihin nähden vain syvenee.
AI2 ei ole katoamassa. Sen vuoden 2026 ohjelmat ovat täysin rahoitettuja, ja Farhadi itse halusi varmistaa tämän ennen lähtöään. Instituutti suuntaa resurssejaan yhä vahvemmin erikoisaloille: ilmaston, luonnonsuojelun ja terveyden tekoälysovelluksiin.
Voittoa tavoittelemattomien laitosten rooli siirtyy todennäköisesti eturintaman suurmallityöstä kohti tutkimusta, jota kaupalliset toimijat eivät priorisoi. Se on tärkeä tehtävä, mutta eri asia kuin mitä AI2 alkujaan tavoitteli.
Jäljelle jää kysymys, johon teknologiasektori ei ole halunnut vastata: kuka rahoittaa tutkimuksen, joka ei tuota voittoa mutta jota yhteiskunta tarvitsee?
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
