Meta siirsi insinöörit luokittelemaan dataa – vaikka omistaa Scalen

Eloonjääneitä ei palkittu, vaan pantattiin

Metan kevätsuursaneeraus jätti jäljelle epämiellyttävän valinnan. Kahdeksantuhannen työpaikan leikkauksesta selvinneet eivät palanneet entisiin tehtäviinsä. Yli seitsemäätuhatta heistä on siirretty pakolla uusiin tekoälytiimeihin, kuten yksiköihin nimeltä Applied AI Engineering, Agent Transformation Accelerator ja Central Analytics. Vanhemmat infrastruktuuri-insinöörit, joiden ansioluettelossa lukee vuosikymmenien kokemus jaettujen järjestelmien rakentamisesta, on määrätty annotoimaan tekoälykoulutusdataa.

Yhtiön sovellus-AI-insinööriyksikön varajohtaja Maher Saba ilmoitti sisäisessä viestissä, että siirrot eivät ole vapaaehtoisia. Mark Zuckerbergin sanoin yhtiö "nostaa yksittäisten tekijöiden roolia ja litistää tiimejä". Käytännössä tämä tarkoittaa, että moni Big Techin huippupalkattu insinööri merkitsee nyt kuvia ja arvioi kielimallien vastauksia. Sama työ ulkoistetaan tyypillisesti kolmannen maailman datatehtaisiin muutamalla dollarilla tunnissa.

49 prosentin omistus, silti omat työntekijät töihin

Paradoksi näkyy heti tilinpäätöksestä. Meta sijoitti viime vuonna 14,3 miljardia dollaria Scale AI:hin ja omistaa siitä noin 49 prosenttia. Scale AI on alan suurin annotointitalo, jonka koko liiketoiminta perustuu datan luokitteluun. Silti Meta valitsi käyttää omia infrastruktuuri-insinöörejään samaan tehtävään.

Selitys löytyy laadusta. Huippumallien koulutuksessa kriittisin pullonkaula on enää harvoin laskentakapasiteetti, vaan se, että vain syvällisesti tekniikkaa ymmärtävät ihmiset osaavat arvioida monimutkaisia matemaattisia ja koodausvastauksia. Sama syy on ajanut OpenAI:n ja Anthropicin maksamaan kuusinumeroisia palkkoja erikoisalojen tohtoreille koulutusdatan tuottamisesta. Metan ratkaisu on pakkosiirto.

Esimies kahdeksaa kohti, nyt viittäkymmentä

Samaan aikaan esimiesrakennetta on litistetty rajusti. Aiempi yhden esimiehen ja kahdeksan alaisen tiimisuhde on monella organisaation osa-alueella muuttunut yhden esimiehen ja viidenkymmenen alaisen rakenteeksi. Osa keskijohdosta on siirretty takaisin yksittäisen tekijän rooliin, osa irtisanottu kokonaan.

Muutoksen logiikka on yksinkertainen. Jos jokainen insinööri rakentaa työtään tekoälyagenttien avulla, hänen alaisuudessaan toimivien koneagenttien määrä kasvaa, ja yksi ihmistason esimies riittää valvomaan suurempaa hybridijoukkoa. Tämä on todennäköisesti pohja Zuckerbergin lupaukselle, että yksi lahjakas tekijä voi tehdä sen, mihin ennen tarvittiin isompi tiimi. Ihmisille jää valvojan ja annotoijan rooli, ei suunnittelijan.

Vetoomus, lappuja ja "tietotehdas"

Henkilöstö ei ole ottanut muutosta hiljaisesti vastaan. Sisäinen vetoomus uudistusten kumoamiseksi on kerännyt yli tuhat allekirjoitusta. Toimistojen seinille on ilmestynyt lappuja, joissa Metaa kutsutaan työntekijöiden tietotehtaaksi (Employee Data Extraction Factory). Viittaus liittyy huhtikuiseen ilmoitukseen, jonka mukaan Meta seuraa työntekijöidensä näppäimistö- ja hiiritietoja tekoälykoulutusta varten.

Useissa sisäisissä viesteissä on noussut esiin, että moni odottaa nyt seuraavaa irtisanomiskierrosta vapaaehtoisesti. Jos pakkosiirtoa ei voi kieltäytyä, irtisanomisen mukana tulisi ainakin erorahapaketti. Yhtiön ulkoinen ja sisäinen tarina ovat siten ristiriidassa. Zuckerberg lupaa 162–167 miljardin dollarin tekoälypanostuksia vuodelle 2026, mutta tärkein resurssi, kokenut insinöörikunta, pyrkii ulos.

Suomessa tehtävänkuva ei muutu yhdessä yössä

Suomalaisesta näkökulmasta Metan tapaus on kiinnostava ennen kaikkea siksi, että vastaavat siirrot olisivat täällä työsopimuslain valossa hankalia. Ammattiliitto Pron asiantuntijat ovat kuluvana keväänä huomauttaneet, että työnantajan oikeus muuttaa työntekijän tehtäväkuvaa rajautuu työsopimuksen ehtoihin ja työsuhteen olennaisen sisällön säilymiseen. Vanhemman ohjelmistosuunnittelijan siirtäminen datan luokittelijaksi täyttäisi todennäköisesti olennaisen muutoksen kriteerit ja vaatisi joko sopimusmuutosta tai irtisanomisperusteen.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Tekniikan akateemiset TEK ovat puolestaan painottaneet, että tekoälyaika vaatii uutta selkeyttä siitä, mitä työsopimuksessa kuvattu työn pääasiallinen sisältö tarkoittaa, kun työnkuva muuttuu mallien kehityksen tahdissa. Useat liitot ovat pyytäneet jäseniltään esimerkkitapauksia, joissa työtehtäviä on muutettu tekoälyperustein.

Suomalaisissa teknologiayhtiöissä Metan kaltaisia massasiirtoja ei toistaiseksi ole raportoitu. Nokian, Elisan ja Tietoevryn viime vuosien rakennejärjestelyt ovat keskittyneet kokonaisten toimintojen ulkoistamiseen tai yt-perusteisiin irtisanomisiin, eivät yksittäisten työntekijöiden pakkosiirtoihin alemmille tehtäville. Tietoevry on kuitenkin viestinyt julkisesti, että osa työntekijöistä on siirtynyt sisäisen uudelleenkoulutusohjelman kautta tekoälykyvykkyyksien kehittämiseen. Muutos perustui hakemukseen, ei määräykseen.

Metan ratkaisu osoittaa, että Big Techin tekoälykilpailussa nopein liike ei välttämättä ole ostaa, vaan pakottaa. Yhtiön omistus Scale AI:ssa olisi pitänyt riittää annotointitarpeeseen, mutta pakkosiirto kertoo siitä, että edes 14,3 miljardin dollarin sijoitus ei ratkaise huippumallin koulutuksessa tarvittavan asiantuntemuksen pullonkaulaa. Pian nähdään, palauttavatko insinöörit irtisanoutumalla yhtiölle saman ongelman, jonka se yritti pakkosiirroilla välttää.