"Aika hurjan näköistä" – Aivenin perustaja moittii valtion pilveä

Suomen tunnetuin pilvipalveluyhtiö kasvaa tekoälybuumin imussa, mutta sen perustaja ei ole tyytyväinen siihen, mitä näkee kotimaan julkishallinnossa. Aivenin toimitusjohtaja Oskari Saarenmaa kuvaa Talouselämän lauantaina 8. elokuuta julkaisemassa haastattelussa tapaa, jolla Suomen julkinen sektori rakentaa pilvipalvelujaan, sanoilla "aika hurjan näköistä".

Pekka Lähteenmäen kirjoittaman jutun mukaan Saarenmaan huoli koskee avoimuutta. Hän katsoo, että digitaaliset palvelut pitäisi rakentaa avoimille pilvialustoille, ja nostaa esiin yhden konkreettisen mittarin: siirtyykö asiakasdata todella paikasta toiseen.

Talouselämän juttu on maksumuurin takana, joten tässä artikkelissa siteerataan vain vapaasti luettavaa osuutta. Se tarkoittaa myös sitä, ettei Saarenmaan kritiikin yksityiskohtia tunneta: hän ei nimeä vapaasti luettavassa osassa yhtään virastoa, hanketta tai hankintaa. Kaikki tämän jutun laajemmat taustatiedot ovat AI Suomen omaa taustoitusta, eivät osa hänen sanomisiaan.

Kritiikki tulee toimittajaloukun purkajalta

Saarenmaa ei kommentoi asiaa sivustakatsojana. Aiven perustettiin Helsingissä 2016, kun Saarenmaa, Hannu Valtonen ja Heikki Nousiainen lähtivät myymään hallittuja avoimen lähdekoodin datapalveluita: PostgreSQL:ää, Kafkaa, OpenSearchia ja vastaavia. Yhtiön myyntiargumentti on alusta asti ollut se, että sama palvelu pyörii asiakkaan valitsemassa pilvessä ja tarvittaessa useassa rinnakkain.

Toisin sanoen toimittajaloukun purkaminen on Aivenin tuote. Kun sen toimitusjohtaja moittii julkista sektoria sitoutumisesta suljettuihin ratkaisuihin, kritiikki on samalla myyntipuhe. Se ei tee siitä väärää, mutta se kannattaa pitää mielessä.

Yhtiön koko selittää sen, miksi puheenvuoro noteerataan. Aiven on kerännyt rahoitusta noin 420 miljoonaa dollaria, ja viimeisin julkisesti vahvistettu arvostus on kolme miljardia dollaria toukokuun 2022 Series D -kierrokselta, jonka veti Eurazeo. Sen jälkeen arvostusta ei ole päivitetty julkisesti. Kolmansien lähteiden mukaan yhtiön vuosiliikevaihto ylittää sadan miljoonan dollarin rajan, mutta Aiven ei itse julkista lukua.

Suomen-jalanjälki on pienempi kuin puheenvuoron painoarvosta voisi päätellä. Kotimainen Aiven Oy työllisti maaliskuussa 2025 päättyneellä tilikaudella 95 henkeä ja teki 83,2 miljoonan euron liikevaihdon, kun konsernin henkilöstö on yritystietopalvelujen mukaan noin 450. Heinäkuussa 2026 Aiven kertoi ostavansa tekoälyagentteihin erikoistuneen Flow AI:n. Se oli yhtiön kolmas yritysosto ja osa strategiapäivitystä, jossa agentit nostettiin keskiöön.

Miksi hyperskaalaaja on silti oletus

Sääntely velvoittaa siirrettävyyteen, mutta hankintakäytäntö ohjaa toiseen suuntaan. Julkishallinnon ostajalla on valmiit puitejärjestelyt suurten toimijoiden kanssa, ja iso pilvi tulee kokonaispakettina, jossa työasemat, sähköposti, tunnistautuminen ja konesalikapasiteetti ovat saman sopimuksen alla. Palasten erottaminen toisistaan on työläämpää kuin niiden ostaminen yhdessä.

Eurooppalaista vaihtoehtoa on rakennettu hitaasti. Pilvipalvelujen turvallisuussertifiointi EUCS on jumittanut vuosia riitaan siitä, pitäisikö korkeimman tason palvelujen olla eurooppalaisessa omistuksessa. Komission valmistelema Cloud and AI Development Act on vasta tulossa, ja se painottaa kapasiteetin lisäämistä enemmän kuin nykyisten sidosten purkamista.

Datan siirrettävyys on lisäksi eri asia kuin datan siirrettävyys käytännössä. Tiedoston saa ulos, mutta sen ympärille rakennettu tunnistautuminen, integraatiot ja hallintamalli eivät seuraa mukana. Juuri tähän Saarenmaan kysymys osuu: siirtyykö data oikeasti, vai onko vaihtomahdollisuus olemassa vain sopimuspaperilla.

Tavalliselle asukkaalle kysymys ei ole tekninen. Veroilmoitus, reseptit, oppilastiedot ja kuntien asiointipalvelut pyörivät jonkun konesalissa, ja jos niitä ei voi käytännössä siirtää muualle, hinnankorotus tai palveluehtojen muutos ei ole neuvottelukysymys. Lasku lankeaa veronmaksajalle, ja poikkeusoloissa kysymys on siitä, kenen lainkäyttövallan alla suomalaisten tiedot ovat.

Vastinetta ei ollut saatavilla

Talouselämän jutussa ei ole julkisen sektorin edustajan vastausta Saarenmaan kritiikkiin, eikä sellaista ollut saatavilla tätä artikkelia kirjoitettaessa. Valtion yhteinen palvelutuottaja Valtori ja hankinnoista vastaavat virastot eivät ole kommentoineet väitteitä julkisesti.

Väitteen paikkansapitävyys selviää joka tapauksessa aika pian. Kun siirtomaksut poistuvat vuoden 2027 alussa, hinta lakkaa olemasta tekosyy pysyä paikallaan. Jos julkishallinnon pilvipalvelut eivät liiku senkään jälkeen, ongelma ei ollut koskaan laskussa vaan siinä, miten järjestelmät rakennettiin.