Anthropic ohitti OpenAI:n lobbauksessa – syy löytyy Brysselistä

Anthropicin Washington-lobbauslasku nousi vuoden 2026 ensimmäisellä kvartaalilla 1,56 miljoonaan dollariin, paljastavat kongressin tällä viikolla julkaistut ilmoitukset. OpenAI käytti samalla kvartaalilla miljoona dollaria. Molemmat luvut ovat yhtiöiden kaikkien aikojen ennätyksiä. Vuotta aiemmin Anthropic käytti vain 360 000 ja OpenAI 560 000 dollaria, raportoi Axiosin Ashley Gold 21. huhtikuuta.

Anthropicin kvartaaliluku oli noin 60 prosenttia OpenAI:n vastaavaa korkeampi ja yli nelinkertainen vuoden takaiseen. OpenAI:n kasvu oli sekin lähes 80 prosenttia.

Pentagon ja Bryssel painavat samaan aikaan

Anthropicin lobbausilmoituksen aiheluettelo on poikkeuksellisen pitkä: tekoälyhankinnat, puolustusministeriön hankinnat, toimitusketjuriskit, vientivalvonta, energiainfrastruktuuri ja niin kutsuttu hyväksyttävän käytön politiikka. Viimeksi mainittu kohta viittaa yhtiön ja Pentagonin pitkään kiistaan siitä, mihin salaisiin käyttötarkoituksiin Claude-mallia saa soveltaa.

Toinen painava kalenterimerkintä on Brysselissä. EU:n tekoälyasetuksen velvoittavin osa, korkean riskin järjestelmiä koskevat säännöt, alkaa soveltua 2. elokuuta 2026. Käytännössä jokainen yleiskäyttöisen mallin tarjoaja joutuu sopeuttamaan dokumentaation, tekijänoikeusilmoitukset ja turvatestauksen eurooppalaiseen kehykseen. Lobbauseuro liikkuu sinne, missä takaraja on lähimpänä.

Suomi vaikuttaa kahdesta päästä

Suomelle asetuksen siirtymä ei ole etäinen Bryssel-asia. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) johtaa kansallista valmistelua ja vastaa todennäköisesti tekoälyn valvonnasta. Saman elokuun toinen päivä velvoittaa Suomen myös avaamaan asetuksen artiklan 57 mukaisen sääntelyhiekkalaatikon, jossa yritykset pääsevät testaamaan tekoälyjärjestelmiä viranomaisen valvonnassa ennen markkinoille tuloa.

Euroopan parlamentissa kahdella suomalaismepillä on ollut näkyvä rooli AI Act -keskustelussa. Aura Salla (kok./EPP) on arvostellut komission tekoälyn käytännesääntöjä siitä, että ne menevät pidemmälle kuin asetuksen kirjain edellyttää, ja vaatinut keventämistä eurooppalaisten innovaatioiden suojelemiseksi. Eero Heinäluoma (sd./S&D) on puolestaan kysynyt komissiolta, miksi suurten tekoälymallien energiankulutusta ja päästöjä ei vaadita avoimesti raportoimaan.

Etlan ja TEM:n piirissä on kannettu huolta siitä, että pieni jäsenmaa altistuu suurten yhtiöiden lobbauspaineelle, kun amerikkalaiset toimijat käyttävät miljoonia oman näkemyksensä viemiseksi läpi. Suomelta puuttuu vastaava resurssi vaikuttaa siihen, miten asetuksen yksityiskohdat lopulta tulkitaan.

Iso kuva: 226 000 dollaria päivässä

Anthropicin ja OpenAI:n luvut ovat osa laajempaa virtaa. Issue One -järjestön analyysin mukaan 11 suurinta teknologiayhtiötä käytti yhdessä 20 miljoonaa dollaria liittovaltion lobbaukseen vuoden 2026 ensimmäisellä kvartaalilla – noin 226 000 dollaria päivässä. Meta yksin maksoi 7,1 miljoonaa, raportoi Fortune.

Tekoälytalon nuoremmat tulijat eivät vielä yllä Metan tai Alphabetin volyymiin, mutta Anthropicin neljä-viisinkertainen kasvu yhdessä vuodessa kertoo prioriteetin muutoksesta. Yhtiön viestinä on, että turvallisuuteen vetoava lobby ei ole vain markkinointia vaan kilpailueduin tehtävää sääntelyvaikuttamista.

Mitä tästä seuraa suomalaiselle

Hyväksyttävän käytön rajat, joita Anthropic neuvottelee Pentagonin kanssa, vakiintuvat samaksi alustaksi, jolla suomalainen Aatos, Silo AI tai Smartly.io rakentaa palveluitaan. Kun amerikkalaisten lobbauksen kohteena ovat hankintakriteerit ja vientilistat, ne määrittävät myös sitä, mitä malleja voi käyttää suomalaisessa puolustusyhteistyössä, lääkärin työpöydällä tai pankkijärjestelmissä.

Konkreettisesti: jos elokuussa Helsingin sairaanhoitopiirin tekoälypilotti pyörii Anthropicin tai OpenAI:n päällä, sen käyttöehdot eivät ole syntyneet Brysselin neuvottelupöydässä vaan kahdessa eri pääkaupungissa, joista toiselle eurooppalaiset eivät edes pääse istumaan. Suomalaisen valvojan rooli rajautuu siihen, mitä siitä jää käteen.