Kris Mayes ei puhu datakeskuksista insinöörin kielellä. Arizonan demokraattinen oikeuskansleri (attorney general) vaati 31. elokuuta, että osavaltio lopettaa uusien datakeskusten hyväksymisen ja rakentamisen siihen asti, kunnes sillä on suunnitelma veden ja sähkön riittävyydestä. Erityisesti hän tarkoitti hyperscale-kokoluokan tekoälyhankkeita. Mayes kehotti kuvernööri Katie Hobbsia ja osavaltion lainsäätäjiä säätämään tauosta lain.
Muutamaa päivää aiemmin, 26. elokuuta, Pinal Countyn hallintoneuvosto oli hylännyt äänin 4–1 La Osa Energy Centerin, jota oli markkinoitu osavaltion suurimpana suunniteltuna datakeskusalueena. Pinal on republikaanien vahvaa aluetta. The Vergen pitkä juttu kokoaa ilmiön yhteen: Arizonassa datakeskusten vastustus ei enää noudata puoluerajoja.
“Ainoa järkevä ratkaisu on keskeyttää uusien datakeskusten hyväksyminen.”
Sirutehtaat kelpasivat, palvelinhallit eivät
Vastaanotto on aivan toinen kuin muutama vuosi sitten. Kun TSMC alkoi rakentaa sirutehtaitaan Phoenixiin, Arizona otti ne vastaan avosylin. Myös sirutehdas kuluttaa paljon vettä ja sähköä, mutta sitä pidettiin kansallisena strategisena hankkeena, joka tuo pysyviä teollisuustyöpaikkoja.
Datakeskus on toisenlainen naapuri. Se vie maata, sähköä ja vettä, mutta työllistää valmistuttuaan vähän. Mayesin tiedotteessa ongelmat luetellaan suoraan. Yhdysvaltain sisäministeriö leikkasi Arizonan osuutta Coloradojoen vedestä lähes 30 prosenttia. Tiedotteen lainaaman vuoden 2025 analyysin mukaan Phoenixin seudun datakeskusten vedentarve voi kasvaa yli 450 prosenttia, jos kaikki suunnitellut hankkeet toteutuvat. Sähköyhtiöt APS ja Tucson Electric Power hakevat kaksinumeroisia hinnankorotuksia, joita selittää osaltaan datakeskusten tarvitsema verkko.
”Datakeskukset vievät paljon sähköä ja vettä, ja Arizonalla on juuri nyt vaikeuksia kummankin kanssa”, Mayes sanoi tiedotteessa (englanniksi: ”Data centers are power- and water-intensive, and Arizona is challenged on both fronts right now”).
Kolmas ongelma on kuumuus. Arizonan osavaltionyliopiston (ASU) tutkimuksen mukaan ilmajäähdytteiset datakeskukset voivat nostaa lähialueen lämpötilaa jopa neljä Fahrenheit-astetta eli runsaat kaksi celsiusastetta. Kaupungissa, jossa kesäpäivä ylittää helposti 40 astetta, jokainen aste näkyy ilmastointilaskussa.
La Osa kaatui, vaikka sitä kutistettiin
La Osa olisi noussut yli 3 300 eekkerin eli noin 1 300 hehtaarin autiomaa-alueelle Eloyn lähelle, noin tunnin ajomatkan päähän Phoenixista etelään. Kehittäjä Vermaland suunnitteli alun perin jopa 59 datakeskusrakennusta ja kaksi kaasuvoimalaa. Vastustuksen kasvaessa suunnitelma kutistui 11 rakennukseen ja yhteen voimalaan. Huhtikuussa kaavoituslautakunta oli vielä suositellut kaavamuutosta äänin 7–2. Hallintoneuvosto ei vakuuttunut.
Arizona ei silti torju kaikkea. Lokakuussa Casa Granden kaupunki hyväksyi 954 eekkerin datakeskusalueen samassa piirikunnassa, jonka hallinto oli juuri torjunut vastaavia hankkeita. Kesäkuussa osavaltio sopi Phoenix Business Journalin mukaan kolmen vuoden tauosta datakeskusten verokannustimiin. Hankkeet hakeutuvat sinne, missä ovi on vielä auki.
Suomessa sama laitos on lämmönlähde
Suomessa asetelma on lähes peilikuva. Datakeskuksia rakennetaan tai suunnitellaan ainakin 22 kuntaan, ja kunnat kilpailevat niistä kiinteistöverotuloilla ja työpaikkalupauksilla. Kaavoitus ratkaistaan meilläkin paikallisesti, aivan kuten Pinalissa.
Vesi on suurin ero. Googlen Haminan datakeskus jäähdytetään Suomenlahden merivedellä vanhan paperitehtaan putkistoa hyödyntäen, eikä makeasta vedestä ole Suomessa pulaa samalla tavalla kuin Sonoran autiomaassa. Lämpö on toinen ero. Arizonassa palvelinten lämpö on haitta, joka valuu naapurien pihoille.
Espoossa ja Kirkkonummella Fortum ottaa Microsoftin datakeskusten hukkalämmön talteen kaukolämpöverkkoon. Yhtiön mukaan hukkalämmöllä voidaan lopulta kattaa jopa 40 prosenttia alueen kaukolämmöstä. Ilmaista se ei ole: Fortumin mukaan noin 70 prosenttia lämpöpumppulaitosten tuottamasta lämmöstä on datakeskusten hukkalämpöä, ja loput syntyy pumppujen kuluttamasta sähköstä.
Sähkössä Suomi muistuttaa Arizonaa
Sähkön kohdalla ero kapenee. Fingrid on varoittanut, että jos kaikki kantaverkon liittymissopimukset toteutuisivat, Suomen sähkönkulutus voisi kasvaa noin 40 prosenttia. VTT:n arvion mukaan datakeskukset voisivat vuonna 2030 käyttää 12–19 prosenttia maan sähköstä, kun osuus on nyt muutaman prosentin luokkaa. Aurora Energy Research arvioi, että buumi voi nostaa sähkön tukkuhintaa jopa neljänneksen.
Tässä datakeskus osuu tavalliseen kotitalouteen. Pörssisähköasiakas näkisi tukkuhinnan nousun laskussaan heti, kiinteän sopimuksen tehnyt viimeistään sopimuksen uusiutuessa. Arizonassa juuri sähkölasku teki datakeskuksista asian, josta demokraatit ja republikaanit ovat samaa mieltä. Suomessa keskustelua käyvät vielä lähinnä energia-asiantuntijat ja kuntapäättäjät.
Päättäjät ovat silti jo reagoineet. Datakeskukset menettivät heinäkuun alussa alennetun sähköveroluokan ja maksavat nyt samaa veroa kuin kotitaloudet. Etelä-Suomessa yli 10 megawatin liittymät kantaverkkoon on suljettu vuoden 2027 alkuun asti.
