Castrén & Snellmanin Director of Knowledge Management & Innovation Paula Aura kuvasi elokuun lopussa ongelmaa, joka ei ole tekninen. ”Monet asiakkaamme painivat AI-työkalujen tehokkaan implementoinnin ja käyttötuen kanssa”, hän sanoi toimiston tiedotteessa 26. elokuuta, kun talo avasi asiakkaidensa lakiosastoille oman tekoälyportaalin. Työkaluja on. Niiden käyttöönotto takkuaa.
Kaksi viikkoa myöhemmin, 9. syyskuuta, lakialan tekoäly-yhtiö Harvey kertoi keränneensä 550 miljoonaa dollaria 15,5 miljardin dollarin arvostuksella. Tiedotteen otsikossa oli ilmaus, joka kannattaa panna merkille rahasumman ohi: yhtiö sanoo auttavansa lakitiimejä omistamaan oman älynsä. Käytännössä se tarkoittaa mallia, jonka painot eivät ole yhden toimittajan lukkojen takana.
Miksi asianajaja ei voi viedä papereita mihin tahansa pilveen
Asianajajaa sitoo salassapitovelvollisuus, joka kattaa käytännössä kaiken toimeksiannon yhteydessä saadun tiedon. Se ei ole asiakassopimuksen ehto, jonka voi neuvotella auki, vaan ammattikunnan velvoite, jonka rikkomisesta seuraa kurinpidollinen vastuu. Siksi jokainen ulkopuolinen palvelu, johon toimeksiantoaineistoa siirretään, on toimiston vastuulla.
Kysymykset ovat arkisia. Kuka aineistoa teknisesti käsittelee, missä maassa se säilytetään, kuinka kauan se jää palveluntarjoajan lokeihin ja käytetäänkö sitä mallien kouluttamiseen. Yksi väärin valittu asetus riittää siihen, että yrityskaupan due diligence -aineisto päätyy kolmannen osapuolen opetusdataan. Palautusnappia ei ole.
Avoimen painon malli on periaatteessa vastaus juuri tähän. Kun mallin painotiedostot ovat saatavilla, malli voidaan ajaa siellä missä aineisto jo on, eikä asiakirjoja tarvitse lähettää ulos toimiston omasta ympäristöstä. Tämä on se lupaus, jonka Harvey nyt myy sijoittajille ja toimistoille.
“Yritysten mahdollisuus kiihdyttää kilpailuetuaan tekoälyn avulla ei ole koskaan ollut suurempi. Harvey haluaa olla se maailmanlaajuinen kumppani, jonka puoleen lakitiimit tässä työssä kääntyvät, ja aiomme palkata ja kehittää alan parhaan tiimin tukeaksemme asiakkaitamme seuraavassa tekoälymurroksen aallossa.”
Mitä Tenetistä oikeasti tiedetään
Malli julkaistiin 20. elokuuta nimellä Harvey Tenet, ja yhtiö kutsuu sitä tutkimusesikatseluksi. Pohjana on Kimi K3, jonka Harvey jälkikoulutti yhdessä Fireworksin tutkimusryhmän kanssa pitkäkestoisiin oikeudellisiin tehtäviin. Kirjoittajina on viisi Harveyn tutkijaa, muun muassa perustaja Gabe Pereyra.
Tulokset mitataan yhtiön omalla vertailulla. Legal Agent Bench eli LAB on Harveyn avoimen lähdekoodin testipatteri, jossa on yli 1 200 tehtävää 24 oikeudenalalta. Tenet ratkaisee siitä lähes kaksinkertaisen määrän testijoukon tehtäviä ja sopimusosiosta noin viidenneksen enemmän kuin pohjana ollut Kimi K3. Vertailun on siis rakentanut sama yhtiö, joka julkaisee tuloksen, ja riippumatonta arviota koeasetelmasta ei ole.
Yksi lause julkaisusta on syytä lainata tarkasti. ”We did not use any customer data in any of our post-training efforts”, kirjoittajat toteavat: asiakasdataa ei käytetty jälkikoulutuksessa lainkaan. Opetusaineisto koostui synteettisestä datasta, julkisesta oikeudellisesta materiaalista ja asiantuntijoiden tuottamista aineistoista, jotka kerättiin muun muassa Mercorin kanssa.
Mitä Harvey ei kerro, ja kuka sen päättää
Tenet-julkaisussa ei kerrota, mistä painot ladataan, millä lisenssillä niitä saa käyttää eikä sitä, voiko asiakas ajaa mallia omassa ympäristössään. Juuri se viimeinen olisi koko lupauksen ydin. Ehdot jäävät toistaiseksi yhtiön omaan harkintaan.
Myöskään liikevaihtolukuja Harveyn oma tiedote ei sisällä. Julkisuudessa on liikkunut yli 400 miljoonan dollarin toistuva vuosiliikevaihto ja yli 3 000 asiakasorganisaatiota alkuvuoden noin 1 300:sta, mutta yhtiö ei ole julkaissut näitä lukuja itse, eikä niille löytynyt vahvistusta Harveyn omista materiaaleista tätä juttua kirjoitettaessa.



