Tekoälyosakkeet rytisivät – syy ei ehkä ollut koroissa

Apollo Global Managementin pääekonomisti Torsten Slok on toistanut samaa havaintoa koko vuoden. Helmikuussa se mahtui yhteen virkkeeseen yhtiön Daily Spark -katsauksessa. Oheisessa kaaviossa teknologia-alan ulkopuolisten yhdysvaltalaisyhtiöiden voittomarginaalit junnasivat paikallaan.

Lokakuun lopussa viesti on kovempi. Arvopaperin mukaan Slok arvioi tuoreessa katsauksessaan, ettei tekoäly ole tuottanut teknologia-alan ulkopuolisille yhdysvaltalaisyhtiöille lainkaan taloudellista hyötyä. Monessa yhtiössä tekoälyä pidetään nyt kulueränä, joka syö katteita. Samoihin aikoihin tekoälyyn kytkeytyvät osakkeet joutuivat myyntiaaltoon.

Yhteys on houkutteleva. Todistettu se ei ole.

Myyntiaalto alkoi jo ennen Metan tulosta

Nasdaq laski perjantaina 16. lokakuuta 2,1 prosenttia, ja laskentatehoa velkarahalla vuokraavan CoreWeaven osake menetti viikossa noin neljänneksen arvostaan. Metan osake putosi 22. lokakuuta noin seitsemän prosenttia, kun yhtiön vapaa kassavirta painui investointien takia miinukselle ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2012, kuten AI Suomi kertoi.

Laskua on selitetty pitkälti koroilla. Inflaatio on ollut sitkeää, ja Slok itse puhui syyskuussa Apollon podcastissa siitä, että korot pysyvät korkealla pitkään. Korkea korko painaa erityisesti kasvuyhtiöitä, koska niiden arvo lepää kaukana tulevaisuudessa odotetuissa voitoissa.

Slokin data tarjoaa toisen selityksen, joka on sijoittajalle epämukavampi. Jos tekoäly ei näy asiakkaiden tuloksissa, kysymys koskee koko ketjua: miksi yritys ostaisi lisää laskentatehoa, jos edellinenkään erä ei ole maksanut itseään takaisin? Kurssiliikkeistä tätä ei voi suoraan lukea. Markkina reagoi samalla viikolla korkoihin, tuloskauteen ja jättien investointilukuihin, eikä yhtä syytä voi erottaa muista.

Mitä Apollo on itse julkaissut

AI Suomi kävi läpi Apollon omat julkaisukanavat. Avoimesti saatavilla on helmikuun 2026 kaavio, joka perustuu Bloombergin ja Macrobondin lukuihin. Lokakuun katsausta, johon Arvopaperi viittaa, emme löytäneet Apollon julkisilta sivuilta, joten sen tarkat luvut jäävät toistaiseksi Arvopaperin raportoinnin varaan.

Suunta on joka tapauksessa sama, ja Apollo on käsitellyt aihetta muutenkin. Syyskuun alun podcastjaksossa yhtiö kysyi, saadaanko tekoälyyn käytetyt rahat takaisin. Laskelman mukaan yritysten ja kuluttajien pitäisi käyttää tekoälypalveluihin noin kaksi biljoonaa dollaria vuodessa, jotta rakennettu kapasiteetti kannattaisi.

Helsingissä tekoäly näkyy myyjien luvuissa

Helsingin pörssissä tekoälytarina kulkee kahden ison yhtiön kautta, ja kummankin asema on eri kuin Slokin kuvaamilla yhtiöillä. Nokia ja Elisa myyvät tekoälyn infrastruktuuria. Niiden ei tarvitse itse säästää tekoälyllä, mutta ne tarvitsevat asiakkaita, jotka jaksavat investoida.

Nokian tekoäly- ja pilviasiakkaiden myynti kasvoi heinä–syyskuussa 123 prosenttia, ja vertailukelpoinen liikevoitto ylitti odotukset, kuten AI Suomi kertoi. Yhtiö kuitenkin laski vapaan kassavirran ohjeistustaan. Inderesin analyytikot Atte Riikola ja Tommi Saarinen kirjoittivat, että kuluvan vuoden kassavirta on jäämässä "selvästi aiempia odotuksiamme vaisummaksi". Osake laski Helsingissä hyvästä tuloksesta huolimatta.

Elisa kertoi 21. lokakuuta keränneensä Googlen suomalaisiin konesalikampuksiin liittyviä datakeskusyhteyksien tilauksia lähes 100 miljoonalla eurolla. Silti osake oli puoliltapäivin 3,7 prosenttia miinuksella. Tilausten liikevaihtovaikutus alkaa pääosin vasta vuonna 2028.

"Datakeskusyhteyksien kysyntä kasvaa nopeasti, kun Suomessa on käynnissä datakeskusbuumi", Elisan toimitusjohtaja Topi Manner sanoi tulosjulkistuksessa.

Kummassakin tapauksessa markkina näyttää punninneen samaa asiaa kuin Slok: kuinka kauan tilauksia riittää, jos loppuasiakkaat eivät saa tekoälystä rahojaan takaisin.

Mitä tämä tarkoittaa rahastosäästäjälle

Moni suomalainen on sijoittanut tekoälyyn tietämättään. Maailmanlaajuisissa indeksirahastoissa yhdysvaltalaiset teknologiajätit painavat paljon, ja Nokia sekä Elisa kuuluvat Helsingin pörssin suurimpiin yhtiöihin, joita on monissa kotimaisissa osakerahastoissa.

Jos Slokin havainto pitää, paine osuu ensin myyjiin: sirujen valmistajiin, pilvipalveluihin ja konesalien rakentajiin. Hajautettu ja pitkäjänteinen säästäjä on kestänyt aiemmatkin korjaukset, eikä paniikkimyynnille ole syytä. Oman salkun keskittymä kannattaa silti tarkistaa. Jos puolet rahoista lepää muutaman yhtiön varassa, tekoälyn kannattavuus on myös sinun kysymyksesi.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on puhunut samasta riskistä. Hän varoitti lokakuun alussa, että "korkeat arvostustasot ja kasvanut velkavipu lisäävät isomman markkinakorjauksen riskiä", ja kysyi, kuka kantaa tappiot, jos odotukset eivät toteudu. Rehnin varoituksesta kerroimme aiemmin.

Odotuksen hinta

Slokin datassa on yksi aukko, joka voi kääntyä optimismiksi. Apollo itse muistutti helmikuussa taloustieteilijä Robert Solow'n vuoden 1987 havainnosta, jonka mukaan tietokoneiden aikakausi näkyi kaikkialla paitsi tuottavuustilastoissa. Hyöty tuli lopulta, mutta vasta vuosien viiveellä.

Tekoälyn kohdalla koetuksella on sijoittajien kärsivällisyys. Seuraava mittauspiste on tammi–helmikuun tuloskausi, kun yhdysvaltalaisyhtiöt kertovat ensi vuoden budjeteistaan. Jos tekoälykulut kasvavat ja katteet eivät, myyntiaalto tuskin jää viimeiseksi.