Vanha palvelin ei ole romua – yli 99 % kiertää

Datakeskusten ensimmäiset palvelimet poistuvat käytöstä, ja osa puretaan Suomessa.

Kaisa KasvukoskiKaisa Kasvukoski
Jaa:
Pino vanhoja emolevyjä lähikuvassa, joissa näkyvät muistipaikat, liittimet ja suoritinkanta
Kuva: RETURN E-Waste / Pexels

Kuusakosken vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhteiden johtajan Tuomas Haikan mielestä datakeskuksesta poistettu kone ei ole roskaa. Suomalaisista datakeskuksista alkaa nyt poistua ensimmäisen sukupolven palvelimia, ja niissä on hänen mukaansa yhä paljon arvoa. Kuusakoski ja Datakeskusteollisuus kertoivat laitteiden elinkaaresta Uuden Teknologian mukaan 21. lokakuuta järjestämässään tilaisuudessa.

Pääluku on yli 99 prosenttia. Yhtiöiden mukaan niin suuri osa käytöstä poistuvista laitteista voidaan hyödyntää uudelleen.

Mitä 99 prosenttia oikeastaan tarkoittaa

Luku kertoo hyödyntämisasteen, ja siihen sisältyy kaksi eri asiaa. Ensisijaisesti laitteet käytetään uudelleen: kovalevy, muistikampa tai muu komponentti tyhjennetään ja myydään eteenpäin sellaisenaan. Jos osalle ei löydy uutta käyttöä, se murskataan ja siitä erotellaan metallit uusioraaka-aineiksi.

Tilaisuudessa ei kerrottu, miten 99 prosenttia jakautuu uudelleenkäytön ja kierrätyksen kesken. Luvusta voi siis päätellä, että lähes mitään ei päädy kaatopaikalle tai polttoon. Sen perusteella ei voi sanoa, että lähes jokainen laite saisi uuden elämän toisessa konesalissa.

Mittakaavasta kertoo yksi esimerkki. Tuoreessa hankkeessa käsiteltiin kolmessa kuukaudessa yli 500 palvelinkaappia, ja niistä saatiin uudelleenkäyttöön yli 500 000 kovalevyä, muistimoduulia ja muuta komponenttia. Kokonaishyödyntämisaste oli yli 99 prosenttia, ja hanke työllisti suoraan ja alihankkijoiden kautta noin 20 ihmistä. Kenen datakeskuksesta laitteet tulivat, sitä ei kerrottu.

“Datakeskuksesta poistuva laite ei ole jätettä vaan arvokas resurssi.”

— Tuomas Haikka, vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhteiden johtaja, Kuusakoski (Uudessa Teknologiassa)

Palvelin vaihdetaan ennen kuin se hajoaa

Nykyaikainen datakeskuspalvelin on käytössä tyypillisesti kolmesta kahdeksaan vuotta. Harva niistä vaihdetaan siksi, että se rikkoutuu. Useimmiten laskentateho ei enää riitä vaatimuksiin, jotka kasvavat koko ajan.

Tekoäly nopeuttaa vaihtoja. Tekoälydatakeskukset tarvitsevat moninkertaisesti enemmän laskentatehoa kuin aiemmat konesalit, ja niiden ensimmäinen elinkaari on lyhyempi, joten vaihtoja on tulossa lisää. Käytetyille osille on samalla kysyntää, koska uusien tekoälylaitteiden valmistusjonot voivat Uuden Teknologian mukaan venyä kahteen vuoteen.

Yksi luku puuttuu. Kokonaismäärää, eli montako palvelinta tai tonnia laitteistoa Suomen datakeskuksista poistuu vuosittain, ei kerrottu.

Uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat eri asioita

Uudelleenkäytössä komponentti, kuten kovalevy tai muistimoduuli, tyhjennetään tiedoista ja käytetään sellaisenaan uudelleen. Materiaalikierrätyksessä laite murskataan ja siitä erotellaan rautaa, kuparia, alumiinia, palladiumia, kultaa ja hopeaa. Useat näistä ovat EU:n kriittisiksi luokittelemia raaka-aineita. Yli 99 prosentin hyödyntämisaste sisältää molemmat.

Data tuhotaan Suomessa

Asiakkaalle tärkeintä ei ole kupari. Datakeskuksen kovalevyillä voi olla pankin, sairaalan tai pilvipalvelun asiakkaiden tietoja, ja ne on tuhottava luotettavasti ennen kuin levy myydään eteenpäin. Kuusakoski tuhoaa datan ISO 27001 -sertifioidussa prosessissa joko ohjelmallisesti ylikirjoittamalla tai murskaamalla levyt fyysisesti. Yhtiön mukaan kaikki vaiheet tehdään Suomessa.

“Suomessa on osaamista hoitaa koko elinkaari kotimaisesti ja tietoturvallisesti”

— Antti Poikola, toiminnanjohtaja, Datakeskusteollisuus (Uudessa Teknologiassa)
yli 99 %↑

Poistuvista datakeskuslaitteista hyödynnetään uudelleen tai kierrätetään

yli 500

Palvelinkaappia käsiteltiin yhdessä hankkeessa kolmessa kuukaudessa

yli 500 000↑

Kovalevyä, muistimoduulia ja muuta komponenttia uudelleenkäyttöön

45↑

Työpaikkaa Kuusakosken Lahden laitokseen

Uusi Teknologia, 21.10.2026

Sanasto

ISO 27001
Kansainvälinen tietoturvastandardi. Sertifikaatti osoittaa, että ulkopuolinen arvioija on tarkastanut yrityksen tavat suojata ja käsitellä tietoja.
Kriittinen raaka-aine
EU:n luokitus raaka-aineille, jotka ovat taloudelle tärkeitä mutta joiden saanti on epävarmaa, koska niitä tuotetaan vain harvoissa maissa. Esimerkiksi palladium kuuluu näihin.

Lahteen 45 työpaikkaa

Asiassa on mukana myös rahaa ja työtä. Datakeskuksia perustellaan Suomessa usein työllisyydellä, ja kuten AI Suomi kertoi, alalla oli syyskuussa auki yli 800 työpaikkaa. Useimmat niistä liittyvät rakentamiseen. Purku on pysyvämpää työtä: Kuusakoski rakentaa Lahteen uudelleenkäytön ja kierrätyksen yhdistävää laitosta, jonka odotetaan työllistävän 45 ihmistä.

Suomeen suunnitellaan lähes 70 datakeskusta, vaikka Fingridin arvion mukaan vain pieni osa toteutuu. Jokainen toteutuva hanke tuottaa myös purettavaa. Kun palvelimet vaihdetaan kolmen–kahdeksan vuoden välein, ensimmäisten tekoälykonesalien laitteet tulevat purettaviksi jo 2030-luvun alussa. Silloin selviää, riittääkö kotimainen käsittelykapasiteetti vai lähtevätkö kaapit ulkomaille.

Suomen datakeskushankkeista sekä niiden sähkö- ja hukkalämpökysymyksistä kerrotaan tarkemmin AI Suomen oppaassa Datakeskukset Suomessa.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero
  2. 2Tekoäly löysi PHP:stä kaksi aukkoa – hyökkäyksiä jo käynnissä
  3. 3Elisan verkossa soitettiin Euroopan ensimmäinen tekoälypuhelu
  4. 4Ulkoministeriö kokeilee tekoälyä, joka ei käy verkossa
  5. 5Suomeen nousee kolme tekoälytehdasta – kuka niitä saa käyttää?

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.